Reissujen vuosikymmen 2010–2019: mitä matkani ovat minulle opettaneet?

Somessa on pyörinyt viime aikoina #työvuosikymmen-haaste. Olen lukenut jopa tuntemattomien työtarinoita LinkedInistä.

Työhistoriat ovat olleet mielenkiintoisia ja niitä on kiva seurata.

Mutta koska olen itse nyt vuorotteluvapaalla, olen kiinnostunut vapaa-ajan ja hyvinvoinnin asioista. Miksipä ei kokonaisen vuosikymmenen ajalta?

Henkilökohtaisessa elämässäni, edelliseen vuosikymmeneen verrattuna tämä 2010–2019 on ollut henkilökohtaisen seikkailemisen lottopotti.

Vuosina 2000–2009 tein kovasti töitä, valmistuin ja muistan käyneeni lähinnä Kanadassa – jossa olin sielläkin töissä. Sen lisäksi kävin vain muutamissa Euroopan maissa.

Joten tämä vuosikymmen on ollut todellinen reissuvuosikymmen.

Alle olenkin nyt listannut ulkomaanreissujani, jotka ovat erityisesti jääneet mieleen.

Jokunen Ruotsin-, Viron- tai Saksan-matka uupunee tästä listauksesta, eikä mukana ole lukuisia kotimaankohteitakaan – joita varsinkin viime vuosina olen myös suosinut.

Näin ilmastoahdistuksen kulta-aikana on tietenkin suuri riski tehdä tällainen postaus. Mutta tämä vuosikymmen on opettanut ilmastosynneistäkin, ja tuleva vuosikymmen on varmasti täysin erilainen.

#reissuvuosikymmen

 

 

2010

Portugali

Vuonna 2010 tein ensimmäiset kunnon soolomatkani. Pakkasin pääsiäisenä uuden rinkkani ja lähdin 12 päiväksi Lissaboniin.

Matka jännitti todella paljon etukäteen. Pääsenkö lentokentältä bussilla kaupunkiin? Vai otanko taksin? Missä syön ja mitä? Olin vielä tuolloin kasvissyöjä.

Pieni majatalo oli viehättävä ja kevät-Portugali täydellinen kohde ensimmäiselle kunnon aikuissooloreissulleni. Huomasin tuolloin, että en todellakaan kaipaa luksushotellia, sillä kävin vain kääntymässä ja nukkumassa majapaikassani.

Kreikka

Selasin matkoja juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina, jolloin lomani alkoi. En ollut tehnyt suunnitelmia etukäteen.

Sopivat lennot oli tarjolla Kreikkaan ja lähdin seuraavana päivänä keskelle Ateenan mellakoita. Työkaveritkin ehtivät soitella ja kysellä uutisia, kun savupommit paukkuivat ja mielenosoitukset velloivat pääkaupungin kaduilla. Onneksi saaristossa oli rauhallisempaa ja viihdyin pari viikkoa kauniissa Kreikassa.

Yhtenä iltana missasin päiväretkikohteessani viimeisen lautan ja olin aluksi hädissäni, että missä viettäisin yöni. Saarella oli vain muutama majatalo, ja nekin olivat täynnä. Minua hävetti käydä kysymässä majapaikkaa – vaikka paikalliset olivat valmiita auttamaan ja jopa majoittamaan tai tilaamaan vesitaksin. Mutta pankkikortti ei käynyt tuolla saarella ja mukanani oli enää vain vähän käteistä.

Sitten näin, kuinka paikalliset kokoontuivat rannalle ja menin mukaan juhliin. Ensimmäinen lautta tuli nopeammin kuin aurinko nousi tuolla kauniilla rannalla. Ymmärsin vasta paljon myöhemmin, että joskus ex tempore -tilanteet ovat niitä parhaimpia. (Ja nyt muistan tarkistaa aikataulut paremmin sekä pitää aina enemmän käteistä rahaa mukana.)

Otin myös ensimmäisiä reissuselfieitä, mutta näin kymmenen vuotta myöhemmin en vieläkään osaa enkä uskalla heittäytyä täysin valokuvissa. Ehkä se on haasteeni tulevalle vuosikymmenelle.

Qatar

Työmatka Qatarin Dohaan tuli puskista ja kävin maailman opetusalan seminaarissa joulukuussa, vain vähän ennen Kuuban-reissuani.

Se oli huikea verkostoitumis- ja oppimismatka sekä ainutlaatuinen tilaisuus kaiken puolin.

Aiemmin olen kuvaillut reissua näin:

“Qatarin prinssi kutsui minut World Innovation Summit for Education -tapahtumaan Dohaan vuonna 2010, ja vietin muutaman yön viiden tähden hotellissa.

Koko juttu tuntui vitsiltä, kun Qatarin prinssin pressiväki soitti minulle marraskuisena aamuna. Mutta ei se ollut vitsi!

Yöpukunikin oli silitetty hotellissa seminaaripäivän aikana.”

 

Kuuba

Joulu–tammikuun vaihde 2010–2011 vierähti Kuubassa. Aluksi olin Havannassa äitini kanssa, ja lopun ajan vietin yksikseni.

Otin tanssitunteja paikalliselta opettajalta päivisin, ja bailasin klubeilla iltaisin. Välillä kävin katsomassa muun muassa Trinidadin hiljaisen menon.

Matkalaukkumme olivat pahasti myöhässä tuolla reissulla; äitini laukku ei saapunut koskaan perille. Minä olin pakannut kaksi laukullista vaatteita. Kun melkein viikon odottelun jälkeen sain laukkuni, oli se todellinen joulu.

Kuuban-reissun jälkeen olen aina pakannut vähintään ylimääräiset alusvaatteet käsimatkatavaroihin sekä lähtenyt reissuun yhdellä laukulla.

 

2011

Itävalta

Vietin kesälomastani 2011 hetken Wienissä isäni kanssa. Olin juuri vaihtanut työpaikkaa, joten tämä vuosi meni yhdellä lyhyellä omalla, jos oikein muistan. Säästelin pidemmän vapaan vuoden loppuun.

Wien oli entuudestaan tuttu kaupunki isälleni, ja loma meni hänen kanssaan oikein mainiosti. Kyllä aikuisenakin kannattaa tehdä vähintään yksi matka vanhempiensa kanssa – ja mieluummin yhden vanhemman kanssa kerrallaan. Opin uusia asioita isästäni ja koin, että reissu oli tärkeä isä–tytär-suhteen lujittamiseksi.

 

2012

Argentiina ja Uruguay

Heti joulun 2011 jälkeen lähdin Argentiinaan, jossa otin muun muassa tangotunteja. Piipahdin myös naapurivaltiossa.

Laivamatka Uruguayn puolelle oli helppo, ja Montevideo tuntui Buenos Airesin jälkeen maaseudulta.

Yksi ikimuistoisimmista retkistä oli sohvasurffausyhteisössä tapaamani miehen kanssa, kun hän esitteli minulle BA:n slummeja. Yksin en olisi koskaan uskaltanut lähteä niille seuduille, mutta paikallisen oppaani avulla oli helpompaa. Oli myös mukavaa, kun keskustelimme kokemuksesta myöhemmin yhdessä illallisella. Onneksi en enää tällä reissulla ollut kasvissyöjä, jota olin ollut edelliset 15 vuotta. Argentiinalaiset pihvit ovat niin hyviä.

 

Kanada ja Yhdysvallat

Ystäväni olivat muuttaneet juuri Calgaryyn, joten aloitin Kanadan-matkani sieltä.

Miten huikeita maisemia, hauskoja tapahtumia ja ihania ihmisiä siellä onkaan!

Calgary Stampede on kymmenpäiväinen rodeofestivaali, joka on samalla yksi maailman suurimmista tapahtumista. Pääsin kokemaan juhlahumua monena päivänä.

Calgarysta otin bussin Winnipegin kautta Thunder Bayhin ja Torontoon. Matka oli pitkä ja hidas. Mutta pysähdykset random-paikoissa, kuten vaikkapa Saskatchewanin provinssin pääkaupungissa Reginassa tekivät siitä todellisen seikkailun. Esimerkiksi yksi yö Reginassa vaihtui kolmeen.

Hiljalleen aloin tykätä reissuista, joissa kaikki ei ole valmiiksi sovittua; siihen asti olin ollut melko tarkka etukäteisvalmisteluista.

 

Saksa

Alkusyksyn 2012 visiitti Berliiniin vanhempieni ja Saksan-ystäväni kanssa oli mukava piipahdus.

Erityisesti bunkkerikierros oli koskettava ja jätti jälkensä pitkäksi aikaa. Aiemmin olin inhonnut maanalaisia, ahtaita paikkoja, mutta Berliinin bunkkereiden jälkeen olen innostunut useamman kerran saman tyyppisistä jutuista.

 

Espanja

Syyslomareissun Madridiin tein ystävieni kanssa. Espanjan pääkaupunki tarjoili mielettömiä shoppailu-, ruoka- ja kulttuurielämyksiä – vieläpä superhauskassa seurassa.

Yhdessä ravintolassa poliisi ratsasi taskuvarkaat ihan vierestämme, ja sen jälkeen pidin laukustani parempaa huolta, vaikka sieltä ei mitään hävinnytkään.

 

Dominikaaninen tasavalta

Kuuba tartutti lattarikuumeen ja siksi lähdin lähes kahdeksi viikoksi Dominikaaniseen. Joulu Santo Domingossa oli rauhallinen. Kävin maaseudulla opiskelemassa suklaan tekemistä kaakaonpavuista.

Uutena vuotena bailasin suosikkiartistini David Guettan konsertissa. Otin alle mopotaksin ja tutustuin upeisiin luontokohteisiin, kuten neitseellisiin hiekkarantoihin, Punta Canan alueella.

Viimeisenä päivänä, vain muutama tunti ennen kentälle lähtöä, putosin kaivoon. Sen onnettomuuden opetuksista olen kirjoittanut aiemmin täällä.

 

2013

Mosambik

Ulkoministeriön Kehitysakatemia päättyi Mosambikin-kenttämatkaan. Oli mahtavaa tutustua matkalla niin moniin uusiin ihmisiin sekä asioihin.

Paneuduimme muun muassa Taksvärkki-avustustyöhön slummeissa ja vierailimme kyläkouluissa Maputossa sekä maaseudulla. Tällaiset kohteet eivät ole mitään turistipaikkoja eikä kyseessä ollutkaan lomamatka.

Tämä reissu kuitenkin sytytti Afrikka-kuumeen, ja samalla se pysäytti sekä pani miettimään asioita uudesta näkökulmasta.

 

Venäjä

Risteilyalus toi minut ja äitini jäätävään Pietariin.

Kaupunki oli mitä mainioin pääsiäisen viettoon ja tarjoaa todella kivan lähikohteen. Se on lisäksi niin erilainen, että irtiotto on taattu – ja nähtävää olisi riittänyt paljon pidemmäksikin aikaa kuin pariksi päiväksi.

 

Latvia

Huhtikuussa kutsui Riika, jossa halusin viettää ex tempore synttäreitäni. Majapaikka oli vaatimaton, mutta lähellä vanhaa kaupunkia eli aivan ytimessä.

Hengasin sohvasurffariyhteisössä tapaamieni paikallisten kanssa; he näyttivät minulle kaupungin parhaimmat klubit, ravintolat sekä vähemmän turistiset paikat.

 

Ukraina

Olin aloittanut vuoden 2013 alussa uuden työn, ja siinä työssä oli usein pitkiäkin viikkovapaita. Neljän päivän vapaan aikana oli helppo lähteä lähireissuun.

Toukokuussa kävin Kiovassa, jossa olin pitkästä aikaa yötä hostellissa ja hengailin taas mukavien sohvasurffareiden kanssa. Useimpien kanssa pidän edelleen yhteyttä ja olen saanut majoittaa heitä Helsingissäkin.

 

Venäjä ja Mongolia

Vietin ylimääräiset vapaapäiväni ja lyhyen kesälomani Siperian-junassa ystävieni kanssa. Junamatka läpi Venäjän ja Mongolian oli sellainen elämys, että sitä en unohda koskaan.

Pysähdyimme monissa paikoissa. Vietimme juhannusta maailman syvimmän järven rannoilla eli Baikaljärvellä, ja Mongoliassa yövyimme jurttaleireissä. Mongolialaiset villihevoset ja kamelit taltuttivat ratsastuspelon, ja pitkästä aikaa nautin tuosta vapaudesta aroilla sekä aavikoilla.

Kolmannen luokan junavaunussa matkustaminen melkein kolme päivää opetti hitaasta matkustamisesta – ja matkakumppaneista. Sen jälkeen aloin arvostaa hiukkasen enemmän puhtaita vessoja sekä hiljaisia, privaatimpia nukkumapaikkoja.

Kun muut kaverit jatkoivat matkaa Mongoliasta Kiinaan, minä lensin Ulan Batorista kotiin – ja tällä kertaa erittäin tyytyväisenä. Olisin toki halunnut vielä matkustaa, mutta Suomessakin oli juuri tuolloin kivaa.

 

Tsekki

Pidennetty viikonloppu Prahassa oli soolomatka, jolle lähtöä mietin pitkään. Olin juuri alkanut treffailla erästä henkilöä ja meillä oli jo tuolloin paljon yhteisiä matkasuunnitelmia.

Kävin kuitenkin Prahassa ja pääsin sielläkin paikallisten suosimiin kohteisiin sohvasurffareiden kanssa. Perusturistikohteet jäivät melkein näkemättä.

Pitkästä aikaa oli oikeasti kiva palata takaisin kotiin reissulta.

 

2014

Jordania ja Israel

Pakettimatka Punaisenmeren rannalle – uhka vai mahdollisuus?

Tässä tapauksessa se oli suuri mahdollisuus. Jordanian Aqaba oli kiva paikka paeta maaliskuun kylmyyttä. Kävimme päiväretkillä Petrassa ja Israelin Eilatissa.

Tällä lomalla opin nauttimaan päiväunista hotellilla sekä lukuhetkistä uima-altaalla. Auringonlaskut rannalla olivat huikeita.

 

Liettua

Kävin juhlistamassa synttäreitäni tällä kertaa Vilnassa. Matkakumppaninani oli edellisenä vuonna Siperiassa kanssamme reissannut, aiemmin minulle tuntematon nainen.

Kahdessa päivässä ehti shoppailla, nauttia synttäripiknikkiä ja drinksuja yläilmoissa, käydä museoissa sekä markkinoilla.

KGB-museo oli kyllä hyytävä paikka, jota ei kannata jättää väliin.

 

Latvia

Riian kevät oli vuonna 2014 kylmä, mutta kaunis. Vappu piteni tällä viikonloppulomalla, jossa huoneemme vaihtui seuraavana päivänä minisviitiksi.

Kävelyjä joenvarsilla, kivoja kahviloita sekä sadepäivän ratikka-ajeluita. Sitä on Riika toukokuussa.

 

Kanada ja Islanti

Kanada näyttäytyi aivan toisesta kulmasta matkakumppanin kanssa. Aloitimme kiertämisen Torontosta ja jatkoimme aina Halifaxiin saakka.

Prinssi Edwardin saari ja Halifax olivat minulle kohokohtia, vaikka jo tutut Toronto ja Montreal hurmasivat täysin. Merelliset maisemat majakoineen ja Anna-kirjoista tuttuine paikkoineen kutsuivat valokuvaamaan sekä pyörimään onnesta ilman kameraakin.

Paluumatkalla pysähdyimme pari päivää Islannissa, mikä oli melkoinen satumaa sekin. Erityisesti kauniit kansallispuistot, jylhät jäätiköt, kuumat lähteet ja ystävälliset ihmiset jäivät mieleen tältä saarelta.

 

Thaimaa ja Kambodža

”Ice green tea latte. Tämä juoma jäi nyt juomatta. Liian makea ja silti niin kirpeä sekä oudon makuinen.”

Vuonna 2014 maistoin ensimmäiset vihreä tee -latteni Bangkokissa ja kirjoitin kuvatekstiin rehellisen tuomion. Eivät ne vihreät maitojuomat silloin maistuneet, kuten ei vihreä teekään – toisin kuin tänään: matcha maistuu!

Olin jo 36-vuotias, kun tein ensimmäisen Aasian-matkani, ja se ei jäänyt viimeiseksi.

Tuolla reissulla kuljimme julkisilla liikennevälineillä Thaimaasta Kambodžaan, joka autenttisuudessaan jäi enemmän mieleeni.

Sekin tuli todistettua, että kuka hullu haluaa lomalla herätä kolmen jälkeen aamulla katsomaan auringonnousua? No, minä!

Angkor Watin auringonnousu on kauneudessaan vertaansa vailla, ja onhan alueella paljon muutakin:

temppeleitä, portaita, eläimiä, viidakkoa, hymyileviä ihmisiä, vihreyttä, ruuhkaisia teitä ja tunneleita pimeässä, patikointia, kuumuutta, aurinkoa, hikeä, turisteja, kaupustelijoita,  tuktuk-kyytejä ja lippujonoja ennen aamuviittä.

 

Viro

Tallinnan uusivuosi oli jo varattu, mutta lomalle lähteminen oli täysin erilaista kuin ennen.

En välttämättä olisi malttanut lähteäkään, koska kotonani oli koira. Se sai viettää ensimmäisen uudenvuotensa tutussa paikassa eli kennelissä ilman paukesaastetta.

Me nautimme joulutoreista ja katselimme ilotulituksia hotellihuoneesta, josta näkyi Tallinnan kattojen ylle.

 

2015

Etelä-Korea ja Japani

Pitkäaikainen haaveeni, Etelä-Korea, kutsui huhtikuussa syntymäpäiväni aikaan. Jännää oli seikkailla Soulin kaduilla sekä käydä Etelä-Korean ja Pohjois-Korean rajalla, DMZ-vyöhykkeellä.

Busan, tuo etelän viihtyisä satamakaupunki, on kaunis ja sieltä pääsee nopeasti Japaniin. Lauttamatka Fukuokaan kestää vain pari tuntia.

Tämä reissu oli kyllä täynnä eeppisiä vaiheita:

Olin matkalla eksäni kanssa, sillä olimme varanneet matkan jo ennen kuin erosimme

Mielessäni oli paljon toinen eksäni, joka on korealainen ja asuu Soulissa

Busan–Fukuoka-oppaanamme oli uusi japanilaistuttavuus, jonka suomalaisystäväni tunsivat ja jota en ollut itse koskaan aiemmin tavannut

 

Serbia, Bosnia-Hertsegovina, Kroatia ja Montenegro

Balkanin kiertomatkani sujui junalla ja bussilla alkaen Serbiasta ja päättyen Montenegroon. Erityisesti Tivat (kuvassa) jäi sydämeeni.

Mieleeni jäi myös Sarajevon yökerhokeikka – mutta ihan toisella tavalla. Saavuin kaupunkiin myöhään yöllä ja hostellin isäntä oli antanut majapaikkani jo eteenpäin. Samoin oli käynyt muutamalle muullekin turistille. Joten vietimme hetken Sarajevon baareissa ja sitten olimme valmiita vaihtamaan paikkaa. Superupea Mostar oli lähellä, ja siellä viihdyin heti muutaman yön.

Soolomatkani Balkanille oli täynnä kivoja kohtaamisia ja uusia kokemuksia. Alue on myös edullinen, todellinen reppureissaajan paratiisi Euroopassa.

 

Singapore, Malesia ja Indonesia

Marraskuu. Mikä ihana tekosyy matkata valoa kohti.

Halusin Balille. Joogaamaan ja rauhoittumaan, mutta sitä ennen vietin viikon Singaporessa ja Kuala Lumpurissa.

Balilla kävin monessa paikassa, ja viimeiseksi päädyin Candi Dasan pieneen kylään. Tuolla mustan hiekan ranta, täydenkuun bileet ja ääretön rauha koukuttivat niin, että aloin suunnitella jo heti seuraavaa Balin reissua.

 

2016

Intia

Agondan ranta Goalla oli mieletön pääsiäiskohde. Turisteja ei ollut juuri lainkaan ja pitkä hiekkaranta oli melkein omassa käytössäni.

Välillä sähkötkin olivat pois rantamajastani. Meri ja aurinko sekä kirjapino riittivät viihdykkeeksi. Toisinaan kävin retkillä lähikaupungeissa.

Sinänsä surullista on se, että tämä oli viimeinen reissu, kun veljeni kyseli lähes päivittäin:

”Miten siskolla menee reissussa? Voisitko tuoda jonkun hassun hatun?”

 

Japani

”7.7.2016. Se päivä muistuttaa minua elämästä, joka tapahtui joko ennen tai jälkeen veljeni kuoleman. Elämästäni tuli yhtäkkiä yhtä sumua. Lievästi sanottuna. Sinne laskeutui täysi pimeys.

Kuin sattumalta olin varannut veljeni kuolemaa edeltävänä päivänä kesälomamatkan Japaniin. Vaikka mietin hautajaisiin saakka, voisinko lähteä reissulleni, jossain sisimmässäni tiesin, että minun pitää tehdä se matka.”

 

Näin kirjoitin blogiini viime vuonna (2018), kun olin Okinawalla. Kolmatta kertaa Japanissa.

Ensimmäisellä kerralla, päiväretkellä Etelä-Koreasta, iski todellinen Japanin-kuume.

Tällä toisella kerralla, vuonna 2016, olin Japanissa ihan yksin, keskellä suurta surua.

Reittini kulki elokuussa Tokiosta Shizuokaan sekä Osakasta Hiroshimaan ja Miyajimaan.

En olisi halunnut lähteä kotiin millään. Päätin, että tulen vielä joskus takaisin.

Japanissa tunsin olevani hetken turvassa kaikelta pahalta. Kaikelta sellaiselta, jota ei osaa selittää edes omassa päässään rakkaan poismenon jälkeen.

 

Italia

Vain pari viikkoa Japanin-matkan jälkeen lähdin Venetsiaan.

Se oli työmatka, mutta silti erittäin ikimuistoinen ja antoi taas pienen irtioton tutuista maisemista sekä levottomasta olotilasta.

Jutun kirjoittaminen oli helppoa. Nautin kovasti siitä, kuten myös haastattelujen tekemisestä ja valokuvaamisesta Pohjois-Italian viinitiloilla.

 

2017

Indonesia

Lähdin Suomesta vuoden 2016 viimeinen päivä ja saavuin suoraan Balin vuoteen 2017.

Vietin kuukauden Ubudissa ja päivittäinen rytmini oli pitkälti sama: hyvät unet, terveellistä ruokaa, joogaa ja meditaatiota.

Balilla tajusin, että marraskuuta ”pahempi” kuukausi on tammikuu. Vuoden lopussa Suomessa loistavat tuhannet jouluvalot, mutta vaikka tammikuu on vuoden alku ja olen siitä yleensä innoissani, on se usein kylmin ja pimein kuukausi. Sen haluan jatkossakin viettää jossain lämpimässä ja valossa, jos mahdollista.

 

Ruotsi

Tukholman-risteily ja päivä sukulaisen luona teki hyvää keskellä pitkää talvea maaliskuussa.

Se oli yksi niistä hetkistä, kun sain taas herätyksen siitä, kuinka lyhyt ja arvaamaton elämä onkaan. Täytyy tehdä enemmän niitä asioita, joista tykkää.

 

Vietnam

Da Nang ja Hoi An. Siinäpä synttärikohteet pääsiäisen 2017 aikaan. Sillä reissulla oli aikaa kävellä merenrantoja, joenvarsia sekä Hoi Anin keltaisia kujia. Oli aikaa nauttia teetä ja rupatella paikallisten kanssa.

Oli aikaa ajatella ja keksiä täysin uutta.

Laitoin hakemuksen Jyväskylän yliopiston avoimen kirjoittamisen opintoihin. Ajattelin, että en ehkä pääsisi sisään ensimmäisellä kerralla. En uskonut lainkaan läpimenoon. Halusin säästää ensin enemmän rahaakin ja mietin jo vuoden matkustuskieltoa sen toteuttamiseksi.

Mutta elämä yllätti jälleen kerran.

Syyskuussa 2017 tein todellisen irtiottoni: aloitin kymmenen kuukauden aikuisopintovapaani Malediiveilta. Samaan aikaan käynnistin Adventurista-blogini.

Suomeen tulin kesäkuussa 2018 Tanskasta.

Tuona aikana kävin yhteensä 16 valtiossa – ja niistä seikkailuista voi lukea aiemmista postauksistani sekä linkeistä alla.

 

Malediivit

 

Sri Lanka

 

Indonesia

 

Australia

 

2018

Indonesia

 

Brunei

 

Filippiinit

 

Laos

 

Myanmar

 

Taiwan

 

Hongkong

 

Macao

 

Japani

 

Arabiemiraatit

 

Malta

 

Romania

 

Marokko

 

Tanska

Japani

Vietin vuoden 2018 keväällä melkein kolme kuukautta Japanissa.

Mutta koska minulla oli vuosilomia säästössä ja sain viiden viikon loman marraskuulle, päätin lähteä vielä loppuvuonna sinne, missä tunnen oloni parhaimmaksi.

Japaniin. <3

 

2019

Vuoden 2019 alkupuoliskolla tein kaksi matkaa: vapaa-ajan reissun Nizzaan ja työmatkan Macaoon.

Keväällä varmistui myös se, että työhistoriani on jatkunut jo yli 21 vuotta – eli vuorotteluvapaaseen riittävän ajan. Sen jälkeen aloin suunnitella elämäni toista todellista irtiottoa.

Sillä tiellä olen nyt ja suunnitellusti aina vappuun 2020 saakka.

 

Voihan vuosikymmenen matkat!

En olisi kyllä uskonut kymmenen vuotta sitten, millaisia kokemuksia olen saanut elää reissuillani. Ja ennen kaikkea: millaisia ihmisiä olen saanut tavata.

Kiitos, ystävät.

Kiitos, perhe.

Kiitos sinullekin, veljeni, jonka ansiosta olen nyt tällä reissullani.

Kiitos maailma!

Tervetuloa uusien seikkailujen vuosikymmen, 2020-luku.

 

 

Ranska

 

Monaco

 

Macao

 

Hongkong

 

Albania

 

Pohjois-Makedonia

 

Kosovo

 

Bulgaria

 

Japani

 

Haaste!

Miltä näyttää sinun oma #reissuvuosikymmen ?

Jos et malta listata kaikkia kohteita, haastan listaamaan vaikkapa top 5 -paikkaa.