Nizza on osoittautunut kalliiksi paikaksi, mutta naapurivaltio Monacon hinnat ne vasta ovatkin jotain ihan käsittämätöntä. Vesipullo neljä euroa ja lounas 30 euroa – jotka kummatkin jäivät maistamatta. Mutta sitten tulikin vastaan Coca-Cola Zero, jonka kävin nopeasti hakemassa vanhan kaupungin kioskista ja haukoin hetken sen hintaa.
Niin, maksoin sitten 5,50 euroa puolen litran kokispullosta! Olin kävellyt puoli päivää sateessa ja oli kiire bussille. Olisin halunnut lämmittävää teetä, mutta sitä ei ollut tarjolla. Piti napata jokin energiaa antava juoma mukaan.
Kokistölkki (0,33 litraa) ja puolen litran vesi olivat kioskissa sen neljä euroa. Tilastojen mukaan pikkutölkki voi maksaa jopa kuusi euroa Monacossa. Keskimäärin se maksaa 4,25 euroa.
Tuota kokista join sitten hartaasti pienillä siemailuilla pitkin päivää ja mietin, paljonko Monacossa maksaisi otsatukan leikkaaminen. Siihen ei jäänyt nyt valitettavasti aikaa.
Ja älkää nyt käsittäkö väärin, että valitan hinnoista. Tiesin etukäteen, että Monaco on kallis, ja tällä kertaa en ole millään budjettimatkalla, kuten yleensä.
Maksoin melkein yhtä paljon esimerkiksi sitruunaleivoksesta, mutta sen nautin kuitenkin hienossa, kuninkaallisessa suklaatehtaassa. 5,25 euron leivos ei ole kallis verrattuna Suomenkaan hintoihin, ja harvoin käyn kuninkaallisessa suklaatehtaassa.
La Chocolaterie de Monaco on yksi ruhtinaskunnan vanhimpia yrityksiä; se on perustettu vuonna 1920. Takahuoneessa on myös kahvila ja listalta löytyi myös yllättävän paljon eri teelajeja. Kaupassa hintavin suklaarasia maksaa noin 230 euroa. Yksi suklaatikkari maksaa neljä euroa.
Mutta nämä hinnat ovat pieniä siihen verrattuna, että Monte Carlossa kattohuoneisto voi maksaa 400 miljoonaa euroa. Näin ainakin oppaani kertoi maailman kalleimmasta kerrostaloasunnosta.
Pienempi kuin Nizzan lentokenttä
Matka Nizzasta Monacoon on sen sijaan edullinen. Sinne pääsee muutamalla eurolla kätevästi junalla tai vähän hitaammalla bussilla. Itse menin autokyydillä, sillä valitsin sateiseksi päiväksi retken, joka vei useampiin kohteisiin niin Ranskan Rivieralla kuin Monacossa. Tiivis ohjelmahan siinä oli, mutta samalla näki niin monta mielenkiintoista paikkaa eikä tarvinnut sumplia kyytien ja nähtävyyksien kanssa. Jokaisessa kohteessa oli aikaa vähintään tunti.
Kun lähestyimme Monacoa, siirtymää ei oikeastaan huomannut millään tavalla. Rajalla ei ollut mitään tarkastusta.
Monaco on maailman toiseksi pienin valtio. Sen pinta-ala on jotain 1,95 neliökilometriä, ja oppaani mukaan jopa Nizzan lentokenttä on suurempi kuin koko Monaco. Se on myös lähin lentokenttä, sillä Monacossa ei ole omaa lentokenttää.
Monaco tuntuu kuitenkin isommalta. Yksi syy siihen on mielestäni korkeuseroissa. Ruhtinaan palatsi sijaitsee korkealla, josta on mainiot näkymät muun muassa Monte Carlon satamaan.
Yleensä palatsin pihalla voi katsoa vahdinvaihtoa kello 11.55., mutta tällä kertaa sade peruutti tämän shown.
Sateinen päivä ilmeisesti vaikutti myös vanhankaupungin palveluihin. Monet liikkeet ja ruokapalvelut olivat kiinni ja kadut olivat todella tyhjiä.
Kuin uusien autojen näyttelyssä
Monacossa on noin 37 000 asukasta, mutta siellä käy kuulemma melkein yhtä paljon ihmisiä töissä päivittäin. Moni asuu Ranskan puolella, sillä Monacon hinnat ovat niin jäätäviä. Kaduilla näkyi myös paljon aasialaisia, jotka eivät vaikuttaneet turisteilta. Oppaan mukaan erityisesti filippiiniläiset ovat löytäneet Monacosta töitä.
Maailman rikkaimmat ovat löytäneet Monacosta suojasataman. Siellä ei tarvitse maksaa lainkaan tuloveroa.
Raha näkyy Monacon kaduilla. Vaikka italialaistyylinen arkkitehtuuri on hienoa Nizzassakin, niin Monacossa vanhatkin talot näyttävät jollain hassulla tapaa uusilta. Nizzassa talot ovat huomattavasti huonommassa kunnossa, vaikka sitäkään ei ole helppo nähdä.
Monacolaisten autot ovat viimeisintä mallia. Kävin montecarlolaisessa parkkihallissa, joka oli suoraan kuin uusien autojen näyttelystä. Taksitolpilla oli huippumerkkien autoja odottamassa kyytejä. Kun taksinkuljettaja jätti asiakkaan, hän pomppasi autosta ja avasi hansikaskäsin sateenvarjon valmiiksi ennen kuin avasi oven. Näin asiakas pääsi kastumatta ulos autosta sateisena päivänä.
Ja jalkakäytävät ovat myös erittäin siistejä sekä turvallisia, kuten Monaco muutenkin. Se on yksi maailman turvallisimmista valtioista, hehkutti opas.
No, mutta kannattiko käydä?
Sateisena päivänä moni Monacon nähtävyyksistä jäi kokematta. Olisin halunnut nähdä Monte Carlossa esimerkiksi japanilaisen puutarhan, jota on hehkutettu erittäin hienoksi.
Onneksi näin sentään palatsin ja sieltä oli lyhyt matka Monacon katedraalille. Lämmittelemään sadetta ja tunnelmoimaan esimerkiksi Grace Kellyn haudalla.
Monte Carlon kasinollakin pyörähdin. Siellä on kuvattu muun muassa Bond-elokuvia ja oli hauska fiilistellä paikalla. Vieressä on ökyhotelli Paris Monte Carlo, jossa halvin huone maksaa yli 500 euroa. Sen Michelin-ravintolan ruokalistalta ei muutamalla kympillä saa juuri mitään.
Monaco on ehdottomasti vierailun arvoinen kohde, jos sattuu olemaan lähiseudulla tai kiinnostunut esimerkiksi katsomaan formuloita paikan päällä. Kesällä Monaco on taatusti ihanan värikäs ja vilkas paikka.
Itse tuskin enää matkustan sinne ainakaan turistina, vaikka japanilainen puutarha jäi kaivertamaan mieltä. Eikä koskaan pidä sanoa ”ei koskaan”. Jos prinssi Albert vaikka kutsuisi joskus vierailulle, niin lähtisin taatusti uudestaan Monacoon.
1 comment
Kannattaa varmaan pitää hinnat korkealla niin persaukiset ja ryysyläiset eivät jää pyörimään pidemmäksi aikaa. Yhdensortin “kastipuhtauden” vaalijoita nuokin.