Vihreänä onnesta! Vierailu Wakoenin teeviljelmille

Meneillään oleva Japanin-lomani on opettanut paljon. Niin japanilaisesta kulttuurista, kielestä ja tietenkin siitä rakkaimmasta eli teestä.

Myös reissaajana olen oppinut uusia juttuja. Viimeksi tänään summasin oppejani, joista mielessäni päällimmäisenä ovat ainakin seuraavat jutut:

Aina kannattaa

  • jättää lomapäiviin suunnittelemattomia hetkiä
  • sanoa ”kyllä” uusille seikkailuille
  • ottaa mukaan tarpeeksi tuliaisia, kun matkustaa Japaniin

Tuliaisista ja japanilaisesta lahjakulttuurista kirjoitin oman postauksen. Tämä kirjoitus kertoo ”kyllä”-fiiliksestä.

Ichigo ichie -hengessä

Japanissa riittää teen ystävälle koettavaa, jo alkaen paikallisista teehuoneista ja -kaupoista sekä muissa nähtävyyksissä. Teeseremonioita on tarjolla teekouluissa, puutarhoissa ja vaikka missä. Teehen liittyviä kursseja löytää täällä myös Airbnb-elämysten kautta.

Mutta parhaimmillaan teekokemus on, kun pääsee ihan sinne juuritasolle. Kaiken alkupisteeseen eli teeviljelmille.
Olen ollut superonnekas tällä reissullani muun muassa siksi, että olen saanut vierailla teepelloilla sekä tutustua japanilaisen Wakoen-teeyhtiön toimintaan.

Kun ystäväni esitteli yhtiön toimitusjohtajan Daisuke Horiguchin ennen joulua Tokiossa, puhuimme silloin ohimennen vierailusta heidän teetilallaan.

Ajattelin kuitenkin alkuun, että se vaatisi oman reissunsa ja että olisi mukava matkustaa teepelloille vaikkapa keväällä, kun siellä on sadonkorjuuaika täydessä vauhdissa.

Aikatauluni tälle reissulle olin suunnitellut melko löyhästi, mutta joka päivälle on ollut joku kiva juttu tai useampikin – yleensä ystävien tapaamista niin Tokiossa kuin Fukuokassa.

Jatkoimme silti keskustelua teevierailusta tapaamisen jälkeen – ja visiitti teefarmille houkutteli yhä enemmän jo tällä reissulla. Olkoonkin, että lennot ja yöpymiset maksaisivat ekstraa, ja ystävieni tapaamiseen jäisi täällä Japanissa muutama päivä vähemmän.

Jos olisin buukannut kaiken valmiiksi, olisin tuskin poikennut reitiltäni aina eteläiseen Japaniin.

Mutta koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu ja milloin tulisi seuraava mahdollisuus Japanin-lomaan. Vuoden ensimmäinen sato keväällä on superkiireistä aikaa teenviljelijöille eikä silloin välttämättä olisi näinkään helppo sopia tapaamista, joten: miksi jättää tilaisuus käyttämättä nyt?

Ichigo ichie -hengessä on vain tämä yksi hetki. Se täytyy elää hyvin.

Alkuvuoden 2023 väri: vihreä

Ah, vihreinä kiiltävät teeviljelmät, jotka jatkuvat ja jatkuvat! Voiko olla mitään säkenöivämpää alkua vuodelle 2023?

Kun katselen muutamaa selfietäni teefarmipäivältä, harmaat silmäni kiiluvat melkein vihreänä ja kasvoillani on koko ajan tyytyväinen hymy. Vihreiden peltojen keskellä vierailu tuntuu niin maagiselta. Vieläpä kun saan viettää nämä hetket uskomattoman mukavien ihmisten kanssa.

Onnellista oloani ja mielihyvää lisäävät tietenkin useat teekupit, joita nautitaan retken aikana. Sekä kaikki se teetietous, jota imen samalla kun hengitän Etelä-Japanin raikasta, tammikuista talvi-ilmaa. Tosin +13-asteisessa, aurinkoisessa säässä tuntuu Suomen keväältä, jopa kesältä.

Tai sitten se on vaan se hykerryttävä fiilis, jonka japanilainen tee ja siihen liittyvät asiat saavat minussa aikaan. Alkuvuoden 2023 suosikkivärini on ehdottamasti teen vihreä.

Yritän silti muistuttaa itselleni, että minähän olen täällä vain turistina; kun puolestaan teenviljelijät painavat pitkiä, rankkoja päiviä tämän kaiken vehreyden keskellä (että minä ja muut kuluttajat saisimme nauttia maailman parhaasta teestä).

270 hehtaarin teeviljelmät

Yutaka midori. Sae midori. Yutaka…

Daisuke osoittaa peltoja tien molemmin puolin ja kertoo lajikkeista, joita he viljelevät. Tasaiset, vihreät pensasrivit jatkuvat tasaisena virtana useiden kilometrien ajan, kun ajamme autolla läpi Osumin niemimaan. Heidän pelloillaan kasvaa yli 30 eri teelajiketta.

Horiguchin perhe on pyörittänyt Wakoen-yhtiötä vuodesta 1948 lähtien Shibushissa Kagoshimassa, Kyushun eteläosassa. He sanovat olevansa Japanin suurimpia perheomisteisia teetiloja. Daisuke kuuluu yrityksen kolmanteen sukupolveen.

Kagoshiman teetuotanto kasvaa joka vuosi ja se kamppailee ykkössijasta Shizuokan kanssa. Kagoshima ja Shizuoka tuottavat yhdessä 76 prosenttia kaikesta Japanin teestä (37 ja 39 prosenttia).

Kun yritys aloitti toimintansa, he viljelivät teetä noin 1,5 hehtaarin kokoisella alueella. Nyt heillä on viljelmiä noin 270 hehtaarin alueella, josta heillä itsellään on suoraan hallussaan 120 hehtaaria. Lopuista teehehtaareista pitävät huolen paikalliset maanviljelijät, joiden kanssa he ovat solmineet yhteistyösopimuksen teen kasvattamisesta ja lehtien toimittamisesta.

Vertailun vuoksi: yksi jalkapallokenttä on noin 0,7 hehtaaria.

Fukamushin supertuottaja

Osumin niemimaan mineraalinen maaperä ja alueen suuret lämpötilavaihtelut takaavat Wakoen-teen maun. Heidän syvähöyrytetty fukamushi-teensä on niin kirkkaan vihreää ja ihmeellisen paksulta tuntuvaa juomaa, että kokemattomasta teen juojasta se saattaa maistua melkein keitolta.

Vaikka juon fukamushia Suomessakin usein, täällä kaiken alkulähteillä se maistuu vieläkin syvemmältä. Herkullisemmalta. Niin tuoreelta. Liian täydelliseltä juomalta, vaikka olen tottunut voimakkaisiin makuihin.

Wakoen tuottaa montaa muutakin teetä fukamushin lisäksi, kuten matchaa, hojichaa, genmaichaa, mustaa teetä ja oolongia. Yksi heidän erikoisuutensa on vihreä tee -jauhe arabikicha, joka eroaa matchasta ja melkein vaatii oman postauksensa. Moni tee on palkittu kansainvälisilläkin palkinnoilla.

Ai niin, yksi suosikkini on gyokuro, mutta sitä teetä ei tämä yhtiö tuota.

Japanissa heidät tunnetaan Horiguchin yrityksenä, mutta kansainvälisillä markkinoilla yritys käyttää nimeä Wakoen global.
Suurin markkina-alue on Yhdysvallat, ja yritys myy teetä Eurooppaan ja moneen muuhun paikkaan. Suomessa heillä ei ole ainakaan vielä jälleenmyyntiä, mutta nettikaupasta voi tilata toki teetä minne tahansa päin maailmaa.

Mihin kaikkeen teen voi yhdistää?

Daisuke kertoo, että he etsivät jatkuvasti uusia tapoja käyttää teetä. Shibushin teekauppansa vieressä heillä on Osumi teanery, jonka esikuva on winery – mutta täällä tarjoillaan japanilaiseen ruokaan sopiva teejuomia.

Miyakonojon kaupungissa he ovat tehneet pari kuukautta yhteistyötä paikallisen curry-ravintolan kanssa. Siellä voi nauttia japanilaisesta currysta, jossa on ripaus hojichaa. Tuota paahdettua vihreää teetä.

Lisäksi Wakoen lanseerasi äskettäin uuden teebrändin, Teaet, joka on suunnattu ensisijaisesti kiireisille naisille – joilla ei ole kotona teepannua. Teaet-jauheet ja -teepussit on helppo valmistaa, ja niistä löytyy eri makuja.

Miltä maistuisi vihreä tee sitrushedelmä yuzulla tai ruusunlehdillä maustettuna? Nämäkin raaka-aineet tulevat suoraan paikallisilta tuottajilta.

Uusi, moderni teekauppa

Näin uuden vuoden loman aikaan Wakoenin teetehtaat ovat poikkeuksellisesti pysähdyksissä enkä pääse näkemään, kuinka siellä käsitellään teenlehtiä. Yleensä niissä on täysi tohina päällä, koska täällä on parhaimmillaan neljä satokautta.

Myös Horiguchin pääkonttorilla on hiljaista lomakauden vuoksi. Käymme silti nopeasti kurkkaamassa pääkonttorin upean puurakennuksen, herkullisten ruokien teaneryn ja yleensä niin vilkkaan tehdasalueen.

Päivään riittää paljon nähtävää, vaikka osa paikoista on kiinni. Pääsen kurkkaamaan Miyakonojossa juuri avattuun uuteen teekauppaan, Osumi Sazeniin, jonka on suunnitellut kuuluisa japanilainen arkkitehti Fumiko Sano.

Valoisaan teekauppaan on rakennettu erillinen teeseremoniahuone, jossa voi kuunnella esimerkiksi Osumin alueen lintujen rauhoittavaa laulua. Sitä varten tekijäjoukko seikkaili metsissä kuusi tuntia ja nauhoitti aitoja ääniä.

Vaikka uudessa teemyymälässä on kunnioitettu perinteitä ja sieltä voi hankkia Wakoenin perinteisiä teetuotteita kotiin, on juomalista todella moderni: maistoin muun muassa matcha-genmaicha-juomaa, joka valmistetaan frappuccino-tyyliin. Ja täytyy siitäkin juomasta sanoa, että teeyhdistelmä tuli hyvin esiin ja oli todella virkistävä yhdistelmä lämpimässä kevätilmassa.

Kävimme katsomassa Miyazakissa myös paikallisen keramiikkataiteilijan, Naoto Ikeshitan astioita, joita saattaapi pian nähdä uudessa teehuoneessa.

Yksi hetki. Yksi kohtaaminen (tai oikeastaan melko monta). Tällaisia ichigo ichie -reissuja on tarjolla vain harvoin. Niistä on kiittäminen ennen kaikkea japanilaisia ystäviäni sekä muita täällä tapaamiani ihmisiä, joille omotenashi on arkipäivää. Heidän toimintansa tulee suoraan sydämestä, teeskentelemättä.

Kiitos tästä kokemuksesta ja omotenashistanne, Daisuke Horiguchi, Kaori Hayashi, Satoshi Shimohira, Sayaka Kato ja Yoko Okazaki sekä kaikki te, jotka pääsin tapaamaan Wakoen-käynnilläni.

5 comments

  1. Japani on kyllä todella miellyttävä maa. Itse en ole päässyt teeviljelmillä siellä käydessäni vierailemaan, mutta onneksi japanilainen ystävämme on lähettänyt meille usean vuoden ajan säännöllisesti valtavat määrät vihreää teetä. Teeviljelmillä ja -tehtaassa vierailtiin kyllä aiemmin tänä vuonna Sri Lankassa, se oli kiinnostava kokemus.

    1. Moi Mikko! Olet kyllä niin oikeassa Japanin suhteen. Tämä on erittäin miellyttävä paikka. 🙂 Mahtavaa kuulla tuollaisesta teelähetyksestä, sekä tietenkin Sri Lankan teefarmivierailusta. Sellaisella kävin itsekin aikoinaan, kun siellä reissasin.
      Mukavaa matkavuotta 2023!

  2. You travelled far to write about green tea and in your writing I learned more about the tea which is produced in Shibushi, where I’ve lived for many years. Kaori was my student, as was Daisuke, though I hardly remember as he was just a boy. I’m thankful to Kaori for sharing your article.
    Näkemiin,
    David

    1. Hi David. Thank you for reading my post and writing your comment.

      I am so lucky I got to meet Kaori and Daisuke and see a bit of Shibushi. It is a beautiful area with lovely people.

      Have a great year 2023 and greetings from Oulu, Finland.

Kommentoi postausta alla

%d bloggaajaa tykkää tästä: