Oulun värikkäin kahvila: Cafe Mallaamo on söpö kuin karkkikauppa

”Meillä saa nauttia.”

Tämä mainio teksti toivottaa tervetulleeksi Oulun uusimman kahvilan ovella. Jonkun ihanan vastapaistetun leivonnaisen tuoksu saavuttaa nenäni heti ensi askeleella. Ulkona vellova harmaa sadepäivä on hetkessä kuin muisto, kun katselen ympärilleni ja näen värikkäitä pintoja sekä pöydässä palavia kynttilöitä.

Pinkkiä, vihreää, keltaista… Cafe Mallaamo Oulun Uudellakadulla taitaa olla kaupungin värikkäin kahvila.

Loisteputket hohtavat vaaleanpunaisina. Seinissä on tämän vuoden asuntomessuiltakin tuttua tummanvihreää, jota löytyy myös samettisohvasta ja vessan laatoista. On pyöreitä muotoja sekä raitoja. Kukkia pöydillä. Viherkasveja sekä karvamattoja tuomassa lisää viihtyvyyttä. Pakko myöntää, että mieleeni sisutuksesta tulee ensimmäisenä karkkikauppa.

Paikan suunnitelleet Yozen arkkitehdit ovat kyllä laittaneet parastaan ja tuoneet rohkeasti visuaalisia karkkeja ympäri tilaa.

Kun pääsen tiskille saakka, näen todellisen herkkuvitriinin. Siellä on useampi kakku, erilaisia smoothieita ja kulhoja, leipiä sekä juomia.

Olisin halunnut syödä lounaan, mutta avajaisviikon ensimmäinen keitto – myskikurpitsakeitto – oli myyty puolessa tunnissa loppuun. Tomaattikookoskeitto ei houkutellut, joten aloin arpoa eväitä lasikaapista.

Päädyin smoothiekulhoon sekä tofuskageniin.

Kyselin paikan teevalikoimaa, ja minulle näytettiin teepussivalikoimaa. Ei kiitos pussiteetä. Samalla kyllä kyseltiin jo toiveitani teen suhteen: ”Pitäisikö meillä olla haudutettua teetä, vihreää vai mustaa?” Sitten puhe tuli matchasta ja huomasinkin taululta, että sitähän jo löytyy latte-versiona cafe Mallaamosta.

Yksi matcha latte siis, kiitos.

En udellut matchan alkuperää, mutta kovin autenttiselta se ei maistunut. Anteeksi, pakko kuvailla, että mieleeni tulivat halpojen aasialaisketjujen ällömakeat bambun ja aloe veran makuiset matchalatet. Lisäksi se oli huonosti sekoitettu: juomassani oli vihreitä pieniä paakkuja. Hieman kirpaisi maksaa 6,80 euroa tästä juomasta.

Samoin smoothiebowlin hinta, 8,50 euroa, on ällistyttävän kallis. En ole aikoihin syönyt smoothiekulhoja enkä muista, paljonko ne muualla maksavat. Smoothielasissa näytti pikavilkaisulla olevan lähes saman verran ravintoa, mutta sen hinta on kuitenkin 4,50 euroa.

Mutta kulhon sisältö maistui hyvältä. Erityisen maukasta oli tofuskagen, jonka voisin syödä uudelleen milloin tahansa. Näiden värikkäiden herkkujen äärellä unohdin hetkeksi olevani Oulussa. Fiilikseni oli kuin olisin voinut istua sadetta paossa balilaisessa kahvilassa.

Kaikki kakut ja muut herkut olivat kyseisenä päivänä gluteenittomia sekä vegaanisia. En muista, onko samanlaista laajaa valikoimaa muualla Oulussa.

Paikan sohvat kutsuvat rentoon oleiluun. Joissakin pöydissä ahkeroidaan läppäreillä. Joku asiakas käy kysymässä, milloin naapuriliike Mallaamo avataan. Vaatelainaamosta voi käydä lainaamassa niin arki- kuin juhlavaatteita. Vierailuni hetkellä se ei ole auki, vaikka kahvila onkin avoinna.

Taustalla soi ranskalaisia nostalgiahittejä. Uudenkadun vilkasta liikennettä on kiva seurata, jos siihen jää aikaa. Kadun toisella puolella sijaitsee kuuluisa Paska kaupunni -graffiti, jossa ainakin yksi henkilö jää ottamaan selfietä.

Omaan makuuni kahvila on aivan liian värikäs ja täynnä erilaisia sisustuselementtejä. Ystävälleni myönnän, että pidän enemmän minimalistisimmista paikoista. Mutta tiedän, että Ouluun on kaivattu tällaista värikästä kahvilaa, jossa on rohkeita sisustusratkaisuja sekä vaikkapa monipuolinen kattaus vegaanisia herkkuja. Ja on onni, että kotikaupunkiini avataan koko ajan uusia, kiinnostavia paikkoja, kuten vaikkapa pari viikkoa sitten Varikko-panimo.

Tällä kertaa huomaan kirjoittaneeni negatiivissävytteisemmän postauksen kuin yleensä. Mutta aion silti palata kahvilaan. Haluan ehdottomasti vielä testata muun muassa cafe Mallaamon lounaan ja sen ihania kakkuja. Olen varma, että ystäväpiirissäni on ihmisiä, jotka ihastuvat tähän Oulun värikkäimpään kahvilaan.