”Jos joku on rakas, se pitää sanoa hänelle” – ichigo ichien 10 ohjetta onnellisuudesta

Ichigo ichie. Yksi hetki, yksi kohtaaminen.

Yhtäkkiä tämä ilmaus tulee eteeni joka paikassa ja saan kylmiä väreitä. Mieleeni tulee niitä ihania hetkiä, joita olen saanut viettää Japanissa. Niitä, joita ikävöin joka päivä ja joista olen niin kiitollinen.

Erityisesti muistan kevään viimeiset jutut: Viimeinen matcha. Viimeinen pyhäkkövierailu. Viimeinen junamatka. Viimeinen ruokakauppakäynti. Viimeinen izakaya-ilta. Viimeinen puistopiknik. Viimeiset kirsikkapuun kukat. Viimeinen japanilainen puutarha. Viimeinen auringonnousu omalla parvekkeella. Viimeinen teehuonehetki. Viimeinen auringonlasku merenrannalla. Viimeiset kumarrukset ja halaukset.

Kaikki nämä kokemukset ovat olleet minulle ichigo ichie -hetkiä ja voisin jatkaa listaani ikuisuuden.

Olen huomannut Instagramissa, että japanilainen teefarmari kertoo, kuinka jokainen uusi ystävä on hänelle ”ichigo ichie ja onnekas sattuma”.

Saman termin on maininnut myös japanilainen ystäväni viestissään, kun kerroin ihanasta päivästä Söderskärin majakalla. Muistelimme yhteisiä matchahetkiämme Fukuokan teehuoneissa ennen koronaa. Sitä, kuinka erityisesti japanilaisessa teekulttuurissa korostuu ichigo ichie -ajastus.

Sitten törmään uuteen kirjaan, jonka nimi on tietenkin Ichigo ichie – hetkessä elämisen taito japanilaisittain (Gummerus, 2020).

Lyhykäisyydessään ichigo ichie on japanilaiseen kulttuuriin liittyvä ajattelutapa, jonka mukaan jokaista hetkeä olisi syytä vaalia kuin kallista aarretta. Se voi suomentaa myös ”tässä hetkessä, yksi mahdollisuus”.

Sitä voisi kutsua myös elämäntavaksi, jonka juuret ovat teeseremoniassa. Vaikka seremoniarituaali olisi aina samankaltainen, japanilaisille kokemus on aina erityinen. Ainoa laatuaan. Tee on aina parasta laatuaan ja yksi kupillinen riittää täyttämään elämyksen, mutta teeseremonia on muutakin kuin matchateetä. Kaikille aisteille on tehtävänsä ja hetkeen pysähtyminen on suotavaa

Kirjan ydinsanomana vaikuttaa olevan, että ichigo ichien harjoittaminen arkipäiväisessä elämässämme johtaa onnellisuuteen. Se vapauttaa menneisyyden taakoista ja tulevaisuuden murheista, ja johtaa lopulta tarkoituksenmukaiseen elämään. Elämään, jossa jokainen hetki on kuin suuri lahja.

Onnellisuuteen pääsee kirjan mukaan käsiksi näillä ichigo ichie -ohjeilla:

1. Nyt on syytä elää kuin tämä hetki olisi viimeinen
   Erityisesti rakkaille kannattaa toivottaa ”ichigo ichie” niin hyvästiksi kuin tervehdykseksi muistuttamaan, että tämä tapaaminen on ainutkertainen ja erityinen. Se voi jäädä myös viimeiseksi.
2. Hetkeen pysähtyminen on parasta
   ”Mennyttä ei voi muuttaa. Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Tämä hetki on kuitenkin mahdollisuuksia täynnä.”
3. Hyviä mahdollisuuksia ei kannata lykätä tuonnemmaksi
   Mahdollisuus voi tulla eteen vain kerran ja siihen tilaisuuteen on hyvä tarttua, ennen kuin sen menettää.
4. Uusien asioiden kokeileminen on aina hyväksi
   Ikimuistoiset hetket syntyvät, kun heittäytyy uuteen ja varsinkin kun luo itse jotakin uutta.
5. Ryhdy zen-mietiskelijäksi
   Meditoimalla irtaantuu arjen kiireistä ja velvollisuuksista, ja se edistää hyvinvointia. (Tarkastele elämän ihmeitä vaikkapa omasta lempiasennostasi.)
   +
6. Jos olet tyytymätön, tee muutoksia elämääsi
7. Muista myös mindfulness – elä kaikilla aisteillasi
8. Huomioi elämän mystiset kytkökset, yhteensattumat
9. Jokaisesta päivästä voi tehdä juhlan
10. Tavoittele hyviä hetkiä

Kirjan kirjoittaneet Héctor García ja Francesc Miralles ovat tuttuja muistakin japanilaisaiheisista teoksistaan. Viimeksi kesällä luin heidän kirjansa  Ikigai – Pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain.

Nämä kirjat ovat olleet ihanaa luettavaa Japani-kaipuuseen.

García ja Miralles kirjoittavat selkeästi ja kiinnostavista asioista, mutta en ole täysin heidän tekstiensä lumoissa.

Vaikka ichigo ichie kattaa koko elämän, en välttämättä ole kiinnostunut siitä, miten sen avulla järjestetään oma teeseremonia tai vaikkapa hauskempia juhlia. (Vai no, pitäisiköhän sittenkin järjestää taas jotkut kemut ja ottaa sinne ichigo ichie -tyyppistä ohjelmaa?)

Japanissa viettämäni hetket ovat opettaneet minulle ikigaista ja ichigo ichiestä tärkeämpiä asioita. Olen huomannut, että pidän enemmän japanilaisten omasta tyylistä kertoa asioita. Se on usein paljon syvällisempää, kuvailevampaa ja niin äärimmäisen kaunista.

Esimerkiksi näin upeasti ichigo ichiestä kirjoitetaan toisessa japanilaisuuteen liittyvässä, äskettäin lukemassani Tyttö ja teeseremonia -kirjassa:

”Jos tuntuu, että haluaa tavata jonkun, häntä pitää mennä tapaamaan. Jos joku on rakas, se pitää sanoa hänelle. Jos kukat kukkivat, juhlitaan. Jos rakastutaan, hullaannutaan. Jos iloitaan, jaetaan se muillekin.

Kun on onnellinen, sitä tunnetta pitää syleillä ja kokea se sataprosenttisesti. Luultavasti siinä on kaikki, mihin ihmiset pystyvät.

Siksi silloin, kun jonkun rakkaan voi tavata, pitää syödä hänen kanssaan, elää hänen kanssaan ja keskittyä nauttimaan yhdessäolon lämmöstä.

Sitä tarkoittaa yksi hetki, yksi kohtaaminen…”

Ai, että. Näissä lauseissa on ichigo ichien ydin. Sielu. Onnellisuus.

Postauksen kuvat ovat ichigo ichie -hetkestäni elokuulta 2020, kun päätin ulkoistaa teenautintoni Helsingin rannoille.