Pohjanmaan tienvarsilla ja kaupungeissa on ainakin yksi silmiinpistävä piirre: keltaiset Halpahalli-kyltit. No, perustettiinhan ensimmäinen Halpahalli juuri Pietarsaareen (1967).
Kauppaketjun kylttejä näkyy täällä samaan tapaan kuin vaikkapa Varsinais-Suomessa Hesburger-mainoksia.
Radiomainoksissa tällä seudulla kuulee mainittavan usein Halpahalli – ja Rustakin, jota kaipaamme täällä Oulussa.
Perämeren rannikoilla tienvarsiviitoissa näkyy huomiota herättävän paljon myös ”kalasatama”-kylttejä.
En oikein osaa kunnolla sanoa, mikä noissa pienissä kalasatamissa ja kalastajakylissä minua viehättää – mutta joku niissä vetoaa ja kovasti.
Vuosi sitten kävin kesällä Oulun lähellä muun muassa Varessäikässä ja Tauvolla. Sen jälkeen olen haaveillut pienistä kalastajakylistä muuallakin.
Kokkolan- ja Pietarsaaren-reissullani halusin pysähtyä Ohtakarissa. Kokkolasta käsin katsottuna tuo upea saari ja kalastajakylä sijaitsee noin 40 kilometrin päässä.
Kasitieltä, Lohtajan kylän kohdalta, Ohtakariin on matkaa reilut kymmenen kilometriä.
Vastaan tulee tälläkin tiellä hassu kyltti: Virtsa&Kikkare ranch. Tyhjällä tontilla oleva kyltti viittaa vanhaan jätehuoltofirmaan.
Lähempänä Ohtakaria alkaa tien molemmin puolin näkyä hiekkavalleja. Vattajanniemen uimarannat ovat taatusti upeita kesällä, koska ne ovat hienoja näin keväälläkin.
Visit Kokkola -sivusto kertoo, että Ohtakari tunnettiin 1500-luvulla Susisaarena tai nimellä Iso Susi.
Ohtakari sijaitsee Lohtajan Vattajanniemen kärjessä. Se on pieni kalastajakylä sekä saari, jonne pääsee kapeaa, hiekkarantojen ja meren reunustamaa tietä.
Mielikuvissani näen kesäisen Ohtakarin siintävän sellaisen tien päässä, jossa kuuluu aaltojen kohinaa ja lintujen laulua. Meriveden suolaisuus kantautuu nenään ja tuuli heiluttelee hiukset vinksin vonksin.
Mutta takaisin huhtikuseen kevätlauantaihin. Vähänkään leveämmillä kohdilla on pysäköity autoja ja niiden vieressä ihmisiä järeine kameroineen; täällä viihtyvät myös monet lintubongarit.
On sillä Karilla ohtaa. Siitä tulee keväinen vitsi Lohtaja-visiitin jälkeen.
Ohtakarin saaressa näkyy olevan myös Katiska-niminen baari ja sieltä löytyy myös kalastusmuseo.
Vattajan uimarannat ovat vielä jääriitteen ja lumen peitossa. Niitä riittääkin melkein 15 kilometriä, ja se tieto saa heti aikaan lisää kesähaaveiluja.
Alueelta lähtee myös luontopolkuja sekä siellä voi ihailla maisemia muutamasta näköalatornista. Huhtikuun vierailuni aikana polut ovat joko liian pehmeää lunta tai tahmeaa mutaa.
Mutta, jäälauttojen valloittama aava meri ympäröivän luonnon keskellä, kirkkaassa kevätauringossa… ah, siinäkin on jotain kutkuttavan ihanaa.
Kokkolan toinen aarre
Kokkolassa on toinenkin äärettömän kaunis paikka merenrannalla: Harrinniemi, josta kokosin kuvagallerian postauksen loppuun.
Sen loistotorni muistuttaa majakkaa ja ympärillä kuuluu Perämeren aaltojen loiskintaa. Luontopolkuja on moneen suuntaan ja bongareille oma torninsa.
Harrinniemeen pääsee Kokkolan keskustasta vartissa autolla, ja monet tekevät myös pyöräretkiä.
Lähellä on viehättävä kesäravintola Wanha Elba.
Ihmiset, pysähtykäähän lomamatkoillanne Kokkolaan – siellä on vaikka mitä kivaa!
2 comments
Hyviä vinkkejä, Harrinniemi oli aivan uusi minulle. Huomenna Kokkolaan parin päivän reissuun 🙂
Oi, kiva kuulla, että uusiakin vinkkejä täältä olet löytänyt. 🙂 Toivottavasti Kokkolan-reissu sujui hyvin ja Harrinniemi oli vielä hurmaava.