Siikajoen Varessäikkä – iltapäivä hienon merimaiseman ja kalastajakylän keskellä

Kylläpä sitä löytyy vielä kauniita, entuudestaan tuntemattomia paikkoja Oulun seudultakin, vaikka olen täällä melkein puolet elämästäni asunut ja sen jälkeen usein vieraillut.

Varessäikässäkin kävin nyt ensimmäistä kertaa, vaikka se sijaitsee melkein Oulun kupeessa. Alle 60 kilometrin päässä Siikajoella. Siellä suosikkipaikkani Tauvon lähellä.

Varessäikkä tunnetaan erityisesti lintubongaajien paikkana. Ennen niemelle saapumista näin auton ikkunasta kymmenien vesilintujen käyskentelevän kaukana niityllä. Joutseniakin oli merellä.

Keskellä paikkaa on majakkamainen lintutorni, ja sen ympärillä on hienoja hiekkarantoja. Niemi on todella kapea ja kylän ympäri kävelee alle vartissa.

Näin majakoiden ystävänä tuon tornin ulkomuoto ilahdutti, ja muutenkin koko paikka näytti erityisen söpöltä. Vähän uneliaalta – ainakin vielä puolenpäivän tienoilla. Mutta sitten alkoi tulla lisää autoja.

Tänä kesänä Varessäikkä on tullut kuuluisaksi kalavaunustaan. Jos olisin kuullut Tyybäkinojan grillivaunusta ennen vierailuani, olisin jättänyt oman eväät tekemättä.

Jo ennen kuin kalagrilli aukesi kello 13.00, sen ympärille alkoi tulla jonoa. Siellä oli paikallisia ja muita vierailijoita odottamassa ahvenherkkujaan, jotka ovat lähiruokaa parhaimmillaan.

Listalla on niin kalaburgeria kuin fish & chips -annoksia.

Ruokalautaset muiden vieraiden pöydissä näyttivät kyllä herkullisilta. Aivan toiselta kuin vaikkapa muikkuannokset, joita myydään jokaisella torilla ja jotka näyttävät usein melko säälittäviltä.

Vai onko joku törmännyt kauniiseen ja maistuvaan muikkusettiin jossain päin Suomea?

Muun muassa Kultturelli matkalaukussablogissa kehutaan Varessäikän ahvenburgeria. Joten sinä, joka joskus käyt Varessäikässä, ole viisaampi ja jätä eväät kotiin.

Täytyy myöntää, että parasta Varessäikässä on ehdottomasti sen pitkät rantasuikaleet.

Tänne tekee päiväretken helposti Oulusta ja yhdistää mukaan vaikkapa Tauvon-vierailun.

Kävin kahlailemassa Varessäikän pehmeän hiekan rannalla ja viileänä, +17 asteen päivänä merivesi tuntui yllättävän lämpimältä. Loiva  ranta sopii hyvin perheille.

Löysimme myös pienen rantakaistaleen sivummalta, jossa koirani saattoi telmiä ja sitten makoilla viileässä hiekassa.

Hyvällä ilmalla Varessäikästä näkee Hailuotoon. Minulle riitti, että sain taas tuijottaa avointa merimaisemaa.

Nimensä veroinen paikka on kyllä tämä, vaikka variksia en nähnytkään. Mutta säikkää eli hiekkasärkkää ja mäennyppylää riittää.

Siikajoki on kyllä mahtava vierailukohde meren ystävälle: kunnassa on 60 kilometriä merenrantaviivaa – eikä moni ole edes löytänyt vielä näitä paikkoja.

Kommentoi postausta alla

%d bloggaajaa tykkää tästä: