Japanilaisella aamulautalla on hiljaista. Näyttää siltä, että puolet matkustajista torkkuu. Penkkejä on vähän ja suurin osa seisoo kaiteesta kiinni pitäen – ja silmät kiinni.
Kannelle on tullut kuvaamaan vain muutama minun lisäkseni. Tosin kuvaaminen unohtuu melkein kokonaan, sillä jään ihailemaan maisemia ilman kameraa.
Pääni pyörii itään ja länteen, etelään ja pohjoiseen. Melkein turkoosina kimmeltävä meri ja uskomattomat saaret näyttävät todella hurmaavilta.
Tasan kymmenessä minuutissa lautta on määränpäässään, Nokonoshiman saarella.
Kosmoksen kaunista
Fukuokan länsiosasta, Meinohamasta, pääsee noin kahden euron lauttakyydillä Nokonoshimaan. Saari avautui vierailijoille 50 vuotta sitten, vuonna 1969, mutta elämää siellä on ollut paljon pidempään.
Pienellä saarella asuu tällä hetkellä noin 800 asukasta. Ympärysmitta on 12 kilometriä.
Suosituin nähtävyys saarella on pohjoiskärjen kukkaispuisto. Se on hillittömän suuri alue, jonka vetonaula on kausikukkien pelto.
Tällä hetkellä eli lokakuussa pelto on täynnä valkoisia, hempeän vaaleanpunaisia ja jopa kirkkaan pinkkejä kosmoskukkia. Hakataniemen kirkasta vettä vasten ne näyttävät tyrmäävän kauniilta.
Vielä kaksi kuukautta sitten pellolla kasvoi isoja auringonkukkia.
Keväällä 15 hehtaarin puistossa näkyy varsinkin unikkoja ja koko komeutta koristaa kirsikkapuiden kukinta. Talvella pellolla voi nähdä narsisseja.
19-vuotiaan farmarin unelma
Yhden päivän Nokonoshiman-reissu riittää useimmille. Minulle kävi taas sama kuin monessa muussa paikassa: pääsin vasta alkuun kahdeksassa tunnissa.
Itse asiassa, ehdin tutkia kukkaispuiston tuossa ajassa. Millaisia tarinoita se pitääkään sisällään!
Nokon saaren puisto oli aikoinaan 19-vuotiaan paikallisen maanviljelijän unelma. Hän oli päättänyt lopettaa maanviljelyksen, koska ei enää pärjännyt kovassa kilpailussa mantereen hinnoille.
Samaan aikaan Fukuoka kaupunkilaistui vauhdilla. Nuori Kosaku Kubota ajatteli, että ihmiset alkavat pian kaivata enemmän luontoelämyksiä.
Huvipuistot rakennettiin tuolloin näyttäväksi, mutta Kosaku halusi luonnonmukaisen puiston, jossa ei olisi maailmanpyörää eikä hattaroita. Hän halusi tarjota paikallisille paikan, jossa he voisivat nauttia puhtaasta luonnosta, kauniista kukista ja olla vapaasti yhdessä.
Nykyään puistoon on 1200 jenin eli noin kymmenen euron pääsymaksu. Sinne pääsee kävellen lauttarannasta noin 90 minuutissa tai suoraan noin kahden euron bussikyydillä vartissa. Tie on mutkainen ja kaartaa kovasti ylämäkeen.
Olisin halunnut kävellä tuon matkan, sillä reitillä on upeita rantoja sekä meditaatiometsäksi kutsuttu viheralue. Mutta päätin säästää aikani ja energiani puiston tutkimiseen.
Takaisinkin voin tänne tulla. Saarella voi myös yöpyä tai vierailla Noko-museossa sekä temppelissä.
Vaikka matka vaatii muutamia vaihtoja eli bussimatkan Fukuokassa lauttarantaan (noin 4,40 euroa / suunta), lauttamatkan sekä mahdollisen bussimatkan saarella, kannattaa tämä retki tehdä.
Reilussa tunnissa pääsee hienojen luontoelämysten pariin.
Jos video ei näy yllä, voit katsoa sen täällä.
Ah, kesä ja ihana kirpeys!
Etenkin hääparit ja perheet suosivat Nokonoshiman puistoa. Arkipäivänä siellä näkee paljon lapsiperheitä, mutta myös paikallinen nuoriso on pelaamassa siellä golfin tapaista nokopalloa sekä pikniköimässä.
Viherpeltojen takaa paljastuvat upeat merimaisemat. Kirkkaalla säällä voi nähdä Fukuokan rantaviivan. Syksy on pudottanut lehtiä puista, mutta ruskaa saa vielä odottaa noin kuukauden.
Kukkia on jokaisessa ilmansuunnassa. Niiden ääressä ahkeroivat puiston monet puutarhurit.
Lemmikkieläintilalla voi syöttää kaneja, lampaita ja vuohia.
Kävelykeppejä on tarjolla muutamassa pisteessä. Lisäksi puistossa voi vuokrata sähkökärryn, jolla pääsee näppärästi eri paikkoihin. Siistejä vessoja löytyy pitkin puistoa ja onpa siellä myös useampi imetyshuone.
Vanhoilla kujilla on paljon keramiikkataiteilijoita, joiden työpajoihin voivat myös vierailijat osallistua. Pienissä, hämärissä myymälöissä myydään matkamuistoja ja ravintoloissa paikallisia herkkuja. Jotkut grillaavat ja toiset nauttivat omia eväitään bentobokseista.
Jo Fukuokan puolella bussikuski antoi aamulla kahden euron etusetelin, jonka saattoi käyttää puiston palveluihin. Lounaani nautin Sakimorissa, jonka sashimiateria oli täydellinen.
Kävin myös saaren söpössä Yumeji-kahvilassa, joka markkinoi olevansa gluteenittomillekin sopiva paikka. Ensimmäistä kertaa näin tällaisen mahdollisuuden Japanissa. Siellä tilasin paikallisen kausiherkun, appelsiinihyytelön.
Ai, että, tuossa kiisselissä maistui ihana kirpeys – ja kesä. Kuten Nokonoshimassa muutenkin.
Lokakuun lopussakin lämpötila oli vielä yli 20 asteen ja puissa kypsyivät mandariinit sekä persimonit.
Ja ne näkymät: kukat ovat niin upeita, mutta myös merimaisemat hurmasivat ainakin minut täysin. Päivällä on niin kirkasta, että silmiin melkein sattuu.
Puisto menee arkisin kiinni kello 17.30, ja jos oikein viivyttää poismenoa, voi nähdä lopuksi yhden kauneimmista auringonlaskuista. Se kruunaa tässä värikkäässä puistossa vietetyn päivän. Menomatkalla taivaanranta tarjoilee vielä hetken täydellisiä värielämyksiä.
Jos jossain Japanissa on vielä Nokonoshimaa värikkäämpi puisto, haluan ehdottomasti käydä siellä.
Bai bai, kawaii shima!
- Kawaii = kaunis
- Shima = saari
No comments
Wau, upea puisto! En ole koskaan käynyt Japanissa enkä tiedä tuleeko lähdettyäkään.
Kiitoskiitoskiitos ihanista kuvista. Mikä värien loisto ja kimallus. Täällä Suomessa niskaan putoava harmaus ja pimeys. Nämä kuvat piristivät kyllä. Sain olla pienellä nojatuolimatkalla, ihanaa!
Kiitos, ihana eMaarit, kun käyt täällä kommentoimassa.
Ja edelleen mahtavaa kuulla, että loisto välittyy ruudun toiselle puolelle.
Yritän edelleen saada tätä väriä näkymään kuvissani; pian täällä tuleekin ruska-aika. Mutta sekin on ihanan värikästä.
Hyvää talviaikaa sinulle!