Hurmaavat Hupisaaret ja 33 valkoista siltaa

Hupisaaret. Sanoohan sen jo paikan nimikin, että täällä riittää hupia. Paljon kauneuttakin ja kiinnostavia paikkoja.

Alue tunnetaan Oulussa valkoisten siltojen saarina. Hupisaaret kattaa siis monta pienempää saarta. Yhdellä saarella, Dammisaarella, järjestettiin tänä kesänä pop up -teehuonetempaus.

Aina kun käyn Oulussa, vierailen Hupisaarilla. Se on mainio paikka ulkoilla ihan keskustan liepeillä.

Siellä on elämää aamusta iltaan. Ja ihan Hupisaarten naapurissa on monia kivoja paikkoja: Tuiran uimaranta, Voimala, Tietomaa, taidemuseo… Torille ja Pikisaareenkin on lyhyt matka.

Eräänä iltana kävelin Hupisaarilla tarkoituksenani kulkea kaikki nuo valkoiset sillat, joita alueella on. Aloitin sieltä patosillan päästä ja pian pääsin ikuistamaan koskien kovaa jylinää, kun vettä juoksutettiin oikein urakalla.

Matkalla tuli koirapuisto, johon täytyi mennä pallottelemaan hetkeksi. Kesäteatterin pihalla oli paljon skeittailijoita ja joka puolella näkyi paljon piknikväkeä.

Pääsin yli 20 siltaan, mutta sitten en ollut enää varma siltalaskuissani – enkä poluissani. Erityisesti siellä kesäteatterin kulmilla menee monia kevyenliikenteen reittejä.

Myöhemmin tarkistin asian Oulun matkailuneuvonnasta, josta kerrottiin näin:

”Jos ajatellaan, että Hupisaaret kattavat alueen Plaatansaarelta Lasaretinsaarelle ja sisääntulosillatkin lasketaan, niitä on noin 33. Silloin mukana ovat myös autolla kuljettavat sillat.”

Vielä riittää siltoja siis laskettavakseni.

Onneksi jokin noissa silloissa viehättää minua erityisen paljon. Nekin tuovat mieleeni Japanin. Vaikka japanilaisessa kulttuurissa sillan väri on useimmiten punainen; se symboloi onnea ja pyhyyttä.

Hupisaarten luonto on myös äärimmäisen kaunista. Sieltä löytyy solisevia puroja, joissa on paljon kiviä ja luonnontilassa olevia niittyjä – ja nämäkin elementit riittävät laukaisemaan Japani-ikävän.

Siellä on kukkaistutuksia, puistoja sekä Ainolan kasvihuoneet, joiden laidalla on kiva kahvila ja ehkä Oulun mukavin leikkipuisto.

Pieniä saaria on useita. Hupisaariin kuuluvat muun muassa Lasaretinsaari, Sahasaari, Paratiisisaari, Platansaari ja Ainola. Varsin upea maisema näkyy kesäiltana Raattiin ja suihkulähteisiin päin, kun aurinko laskee.

Syksyllä Hupisaaret sopii hyvin vaikka romanttiselle kävelylle, jota värittävät ruskan eri sävyt. Lumisina talvina alue on valoisa ja kuin pieni taikametsä. Keväällä ja kesällä alue on minusta kuitenkin kauneimmillaan.

Suomen Kotiseutuliitto rankkasi Hupisaaret Vuoden 2005 kaupunginosaksi. Nyt 15 vuotta myöhemmin alue on yksi suosikkejani Oulussa.

Muistan, että lapsuudessani siellä oli jotain pelottavaa. Alue oli tuolloin myös hurjan iso. Pohjois-Pohjanmaan museokin näytti silloin karmivalta kivitalolta ja vierailut olivat aina yhtä tuskaa.

Mutta nyt, Oulujoen suisto (Hupi)saarineen tarjoilee viehättävintä ja rauhoittavinta fiilistä Oulussa. Mukaan riittää luontoelämyksiä, kulttuuria ja monenlaisia seikkailuja.

Toivottavasti nähdään pian, Hupisaaret!

Kommentoi postausta alla

%d bloggaajaa tykkää tästä: