Arabikicha – esittelyssä uusi lempiteeni Japanin Kagoshimasta

Kuinka monta matchakulhoa ehdit nauttia kolmen viikon lomallasi? Tämän kysymyksen olen saanut kuulla viime päivinä useastikin – ja vastaus voi yllättää.

Kolme matchaa kolmen viikon aikana. Se ei ole paljon, kun tietää, kuinka suuresti pidän tuosta japanilaisen teetaiteen seremoniajuomasta.

Toisaalta, Japani on täynnä vihreää teetä ja sen alalajeja, joihin en ole aiemmin törmännyt. On kiva päästä tutustumaan uusiin juomiin sekä kokeilemaan eri hauduttajien versioita vanhoista tutuista.

Arabikicha. Siinäpä kokonaan uusi vihreä tee, jonka löysin viime reissullani Japanissa. Nyt olen kohta nauttinut sitä lähes päivittäin kuukauden ajan, ensin Japanissa ja sitten kotona Suomessa.

Tässä teessä ”ara” tarkoittaa uutta ja ”biki” jauhettua. ”Cha” tarkoittaa tietenkin teetä.

Kyseessä on Wakoen-yhtiön oma tuote, joka syntyi ikään kuin sattumalta. Vaikkakin sitä kehitettiin pitkään, että saataisiin tarpeeksi hyvä tuote kuluttajille.

Yhtiön toimitusjohtajan Daisuke Horiguchin perheessä oli jo pitkään jauhettu teenlehtiä ja liuotettu niitä veteen. Tarkoituksena oli, ettei teenlehtiä menisi hukkaan.

Mutta arabikichaan ei käytetä mitä tahansa teen lehtiä, vaan varjostetun senchan ensimmäistä satoa. Kyseessä on siis first flush -tee.

Runsas, täyteläinen maku

Matcha valmistetaan hienosta tencha-jauhosta; siitä on poistettu lehtisuonet ja varret. Arabikicha on puolestaan kabuse senchaa, joka on sekin varjostettu ennen sadonkorjuuta noin viikoksi. Matchaan vaadittavat tencha-lehdet varjostetaan yleensä noin 20 päiväksi.

Teepensaiden varjostaminen tuo lehtiin tummemman ja intensiivisemmän vihreän värin. Lisäksi se vaikuttaa aminohappo L-teaniinin määrään, joka puolestaan antaa teelle makeamman ja umamisemman maun. Sanotaan myös, että L-teaniini rentouttaa ja saattaa näin ollen vaikuttaa jopa unenlaatuun.

Arabikichassa väitetään olevan runsaasti L-teaniinia, koska siihen käytetään myös lehtisuonet ja varret, joita pitkin aminohappoa kulkeutuu myös paljon.

Vertailin huvikseni puhdasta arabikichaa ulkonäöllisesti matcha-jauheen vieressä. Värissä ei ollut kovinkaan paljon eroa. Koostumuskin vaikutti silmiini samankaltaiselta.

Kylmään veteen arabikicha vaikutti liukenevan hippusen paremmin kuin matcha, kuumasta vedestä puhumattakaan. Kun kyseessä on lämmin juoma, arabikichan sekoittamiseen riittää lusikka, kun taas matchan sekoittamiseen käytän satapiikkistä chasen-bambuvispilää – jonka avulla saan matchan pintaan kauniin vaahdon, kun vispaan tarpeeksi kovaa.

Lämpimään veteen tehtynä huomaan, että maku on ehkä aavistuksen “laihempi” kuin matchalla, mutta ei todellakaan mitenkään erottuva. Arabiki-teessä on riittävästi makeutta ja täyteläisyyttä, jotka korostuvat, jos jauhetta lisää vähän enemmän. Kahden gramman valmispussista saa puoli litraa valmista teetä. Yhteen teekuppiin riittää noin 0,4 grammaa jauhetta.

Kokonaisuudessaan arabikicha maistuu minun mielestäni runsaalta ja raikkaalta, ja voimakkaammalta kuin tavallinen sencha. Silti sillä on “kevyen teen” ominaisuus.

Vihreä tee -jauheita on Japanissa myynnissä muitakin, mutta niissä ei mielestäni ole yhtä intensiivistä makua kuin arabikichassa tai matchassa. Jos on joskus maistanut huonolaatuista vihreää teetä tai liian kuumaan veteen valmistettua teetä, saattaa se maistua karvaalta. Mutta arabikichassa (tai ylipäätään japanilaisissa teissä) ei ole tätä ongelmaa, kun muistaa noudattaa valmistusohjeita. Arabikicha kaipaa noin 80-asteisen veden.

Olen huomannut, että arabikichalla on jännä vaikutus minuun. Vähän kuin matchakin, se piristää paljon, mutta samalla tuo rentoutuneemman olon. Työpäivä käynnistyy loistavasti, kun kupissa on uutta lempiteetäni. Viikonloppuna se virittää kivan rauhalliseen olotilaan. Mutta niin taitavat kaikki teet vaikuttaa henkilökohtaisella tasolla.

Myöhemmin kuulin, että arabikichan kehittelyssä oli tärkeänä vaiheena toiminut myös oikeanlaisen paahtomenetelmän löytäminen. Koska teenlehdet menettävät makuaan jauhamisvaiheessa, Wakoenilla haluttiin varmistaa paahtamisen avullakin, että arabikichassa on jäljellä tuoreen irtolehtiteen aromit ja värit.

Vaivatonta valmistaa

Arabikichaa ei voi ostaa Suomesta, mutta sitä voi tilata kagoshimalaisen Wakoen-teeyhtiön verkkokaupasta.

Se on edullisempaa kuin matcha, ja irtoteehen verrattuna helppokäyttöistä. Tapasin Japanissa ihmisiä, jotka kuljettavat arabikicha-jauhepusseja mukanaan ja voivat valmistaa siitä teetä liikkuessaan tai jopa sekoittaa olueensa, jos kaipaavat vihreää mallasjuomaa. Tuotetta saa niin yksittäispakattuina pusseina, kuin suurempina jauhepakkauksina.

Minusta on erittäin kätevää, että kuluttajille tuodaan yhä enemmän tällaisia laadukkaita tee-elämyksiä, joita nauttiakseen ei tarvitse omistaa sen suurempia teeastioita.

Toki tykkään itse nauttia teeni kauniista astioista ja ihailla upeita teepannuja muutenkin. Mutta aina ei ole aikaa meditatiiviseen, rauhalliseen teenvalmistushetkeen. On niin mahtavaa, kun premium-teetä saa parin sekunnin ravistuksella tai muutamalla lusikan vispauksella.

Se sopii myös ruoanlaittoon. Viime päivinä olen kokeillut tehdä siitä smoothieita, joihin olen laittanut Wakoenin reseptin mukaisesti kolmea ainesosaa: teetä, kauramaitoa ja banaanin. Alkuperäisessä reseptissä on mukana hunajaa, mutta mielestäni kauramaidossa ja banaanissa on riittävästi makeutta. Haluan maistaa myös itse teen.

Vähän paksumpaa smoothieta saa, kun käyttää soija- tai kauramaidon sijasta -jogurttia.

Vaikka arabikicha on nopea valmistaa, arvostan sen ensiluokkaista makua ja olen niin kiitollinen sen helppoudesta etenkin arkipäivinä.

Huomio! Tässä postauksessa mainitut teet on ostettu bloggaajan omalla rahalla ja kirjoitus on syntynyt oman ideoinnin pohjalta.