Asakusa – temppeleiden ja teen ystävän suosikkialue Tokiossa

Heinäkuun lopun Tokio. Lämpötila huitelee lähellä +40 astetta. Ilmassa on kosteutta ja paljon haikeutta.

Olen tallustellut ensimmäisen päivän Japanin pääkaupungissa ja käynyt katsomassa maisemia muun muassa yläilmoista Tokyo Skytreen tasanteella.

Lähellä olevalla temppelialueella törmään yhtäkkiä nuoreen mieheen, joka tarjoaa kanelinmakuista karkkia.

”Näytät siltä kuin olisit menettänyt äskettäin suuren asian. Ehkä meditaatio kanssamme tekisi hyvää”, hän sanoo ja viittoo kohti rakennusta, josta kaikuu rummutuksen tahti.

Tapasin tämän karkkimiehen kesällä 2016 Tokiossa. Luultavammin jossain Asakusan alueella.

Toisaalta, olisin voinut olla yhtälailla Shibuyan tai Ikebukuron alueella, kun tämä kohtaaminen tapahtui. Olin tuolloin menettänyt juuri isoveljeni ja kävelin Tokion katuja ensimmäistä kertaa. Vailla päämäärää – täydessä sumussa.

Ei minulla ollut silloin vielä blogia, ja kirjoitin vasta pari vuotta tapahtuman jälkeen tuosta kohtaamisesta postauksen. Sillä postauksella pääsin myös Momondo Open World Awards 2018 -finaaliin.

Vuodenvaihteessa 2022–2023 vietin monia päiviä Asakusan alueella. Askeleeni suuntasivat sinne viereiseltä Kuramaen-alueelta kuin automaattisesti. Mielessäni oli yllättävä tapaaminen.

Joillakin kävelyretkilläni yritin etsiä karkkimiehen temppeliä. Vai oliko se sittenkin pyhäkkö tai joku muu pyhä paikka? Mutta alueella on niitä niin paljon, että sen löytäminen ilman tarkempia tietoja oli mahdotonta.

Asakusa tarjoili tällä Japanin-reissullani onneksi paljon muita kivoja asioita. Sellaisia, joita en ollut aiemmin löytänyt sieltä.
Tämä historiallinen kaupunginosa oli jäänyt ensivisiittini jälkeen lähes unohduksiini, vaikka tuo meditaatiohetkeen kutsunut nuori mies onkin usein ollut mielessäni.

Tule takaisin, kun olet valmis siihen. Silloin aistit kirsikankukkien kauneuden ja kuulet lintujen laulun ilman suruverhoa”, hän sanoi minulle ja siitä asti olen kuullut Japanissa lintujen viserrystä jokaisena matkapäivänä.

Jokaisella Japanin-reissullani, kuten tällä viimeiselläkin, olen myös törmännyt kirsikankukkiin, olivatpa ne sitten kevät- tai talvilajikkeita. Aina niin kauniita ja mieleenpainuvia.

Ennen joulua Asakusan päänähtävyyksissä pääsi liikkumaan melko vapaasti. Mutta uudenvuoden loman aikoihin siellä oli meno jo kuin festareilla ja melkoinen tungos, jossa ei päässyt etenemään lainkaan omassa tahdissa. Selfiekepit jo heiluivat ja isot turistiryhmät velloivat kapeilla kujilla.

Silti pidän tästä alueesta paljon. Se on monella tapaa rauhoittava ja autenttinenkin. Illalla valosaastetta ei ole niin paljon kuin muissa Tokion suosituissa kaupunginosissa. Pilvenpiirtäjiäkään ei ole lähistöllä kuin muutama. Tunnelma on välillä kuin olisi matkustanut ajassa vuosisatoja taaksepäin.

Senso-jin temppelialue on Asakusan suosituin nähtävyys. Tälle Tokion vanhimmalle temppelille pääsee Kaminarimon-portista noin 250 metrin pituisen Nakamise-kauppakadun läpi kävellen; se katu onkin loistava paikka vaikkapa tuliaisten hankkimiseen. Ja sen ympäriltä löytyy hyviä ruokapaikkoja sekä varsinkin mainioita teehuoneita, eikä kannata unohtaa kaikkia niitä pieniä herkkuja, joita kojuista voi ostaa välipalaksi. Valikoima on huikea.

Aikoinaan Asakusa oli tunnettu punaisten lyhtyjen alueena. Nyt Senso-jissa heilutellaan suitsukkeita temppelissä sen toivossa, että mihin savua osuu, se paikka myös paranee tai pysyy terveenä.

Temppelialueella on myös kaunis puutarha, joka loisti vuodenvaiheessa upeissa ruskan väreissä – ja läheltä löytyi myös niitä kirsikankukkiakin joulun aikaan.

Toisenlaista, vähemmän turistista Asakusaa kuitenkin näkee, kun poikkeaa Senso-jin temppelialueen ulkopuolelle. Kyydin lähinähtävyyksiin saa vaikkapa riksavaunuja juoksettavilta miehiltä.

Löysin mahtavia teehuoneita ja etenkin kalaa tarjoavia ruokapaikkoja lähistöltä sekä useita temppeleitä. Noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä on myös suosittu Kappabashi-katu, josta löytyy yli kilometrin verran keittiötarvikkeita myyviä liikkeitä.

Viereisen Sumida-joen rannoilla on myös mielenkiintoista elämää: kalastajia, terasseja, taiteilijoita, koiran ulkoiluttajia – joiden lemmikit kulkevat usein myös lastenvaunuissa.

Kun pääalueen kaupat sulkevat ovensa illalla ja katuvarsien lyhdyt alkavat loistaa, Asakusan charmi on ehkä parhaimmillaan.

Izakaya-verhojen takaa tulee aromeita, jotka sekoittuvat muihin Asakusan olennaisiin iltatuoksuihin. Makeiskojuihin ja matchakauppojen teehöyryihin. Kimonoasuisten naisten hajuvesiin ja temppeleiden suitsukkeisiin.

Asakusa on tällä hetkellä ehdottomasti yksi suosikkialueistani Tokiossa. Siihen liittyy niin paljon muistoja sekä tunteita – ja tietenkin tee- ja sushitreffejä sekä temppeleitä.

Asakusan teelöydöt x 3

  1. Asakusa Izumi
    Teetä ja makeaa syötävää. Suositus erityisesti matcha-anmitsulle.
  2. Suzukien Asakusa
    Väittävät, että täältä saa kaikista tujumpaa matchajäätelöä. Tarjolla myös mochiherkkuja, suklaata ja tietenkin teetä. Jonot pieneen paikkaan voivat kasvaa pitkiksi, joten parasta käydä heti aamupäivästä tai sulkemisajan lähellä.
  3. Kaminari Issa
    Ehkä ne tyylikkäimmät matcha- ja teetuliaisherkut kannattaa hankkia täältä. Samalla voi maistaa vaikkapa matchalla maustettua olutta.

2 comments

  1. Huh, lähes 40 asteen lämpötila, varsinkin Tokiossa, on kyllä tukala. Asakusa kieltämättä on yksi Tokion kiinnostavimpia kaupunginosia, jossa useampaan kertaan tuli käytyä. Alueen temppeleistä en tosin kovin innoissaan ole ollut, kun on tullut vietettyä aikaa myös Kiotossa ja Narassa, joiden temppelit kuitenkin ovat omasta mielestäni selvästi vaikuttavampia.

    1. Niin totta, Kioton ja Naran temppelimaisemat ovat kyllä huikean upeat. Niissä taisin seikkailla viimeksi tuolla samalla reissulla, kun heinä-elokuun helteet painoivat päälle. Siinä oli pienille hikipyyhkeille (ja isommillekin) käyttöä.

      Ja kiitos, teillä on muuten kivoja Japani-postauksia blogissanne. 🙂

Kommentoi postausta alla

%d bloggaajaa tykkää tästä: