Everything is fine. Eipä voisi olla parempaa nimeä uudella teetuttavuudella, johon törmäsin kouvolalaisessa teepaikassa, Nirvanassa.
”Harmaassa on eroja – kouvolalainen sen tietää”
Hiljentymisen kaipuu – mistä löytyisi voimapaikka tähän epävarmaan aikaan?
Nuori mies oli pukeutunut mustaan pukuun ja kiiltäviin nahkakenkiin. Katselin, kuinka hän läpytti käsiään kaksi kertaa ja lopuksi heitti kolikon.
Nihon no ie – pieni pala Japania Pohjois-Suomessa
Shoji-liukuovet, origameja pöydillä, tokonoma-alkovi. Pieniä yksityiskohtia joka puolella. Melkein liikutun kyyneliin. Tuntuu kuin olisin Japanissa.
Karanteenipäiväkirja, jota en koskaan kirjoittanut
Huuruinen nurmikko. Aamun ensimmäiset valonsäteet. Onnesta kiljuva, sykkyrällä ravaava kippurahäntä. Etähalaukset. Onnenkyyneleet. Mustikkakeitto ja kauraleipä.
FUK–HND–LHR–HEL: neljä aavemaista korona-ajan lentokenttää
Fukuokan lentokenttä sijaitsee vain vajaan 15 minuutin metromatkan päässä kaupungin keskustasta.
Nyt itkettää: heippa hei, rakas Fukuoka!
Romanttisia joenrantakävelyitä kevätillassa. Niin viehättäviä japanilaisia puutarhoja, että voisin itkeä pelkästään ensimmäisen puun näkemisestä.