Rakkautta ensilipaisulla! Ajvar – onko tässä seuraava hummus? , Adventurista

Ah, ajvar!

Olin kuullut sinusta ja varmaan maistanutkin joskus aiemmin, mutta ensimmäinen nuolaisu pohjoismakedonialaisessa ravintolassa tällä reissulla hurmasi täysin.

Ohridjärven rannalta löysin Antico-ravintolan, jonka ruokalista oli täynnä herkullisia annoksia.

Tarjoilijan suosittelun perusteella päädyin makedonialaiseen ”tapaslautaseen”, jossa oli monenlaista tahnaa, paprikaa, juustoa ja leipää.

Paahdetuista paprikoista tehty ajvar oli siellä niin herkullista, että kysyin myöhemmin, mitä siihen on käytetty.

– Vain parhaita paahdettuja paprikoita, sokeria, öljyä, suolaa ja etikkaa, tarjoilija kertoi.

Samalla kuulin, että jokaisella paikallisella äidillä on oma ajvar-reseptinsä. Paprikatahna on suosittua Balkanin maissa ja yksinkertaisimmillaan se sisältää vain neljää ainesosaa. Paprikoiden pitäisi olla niin makeita, ettei sokeriakaan tarvitse lisätä.

Eikä tahnan tarvitse olla makeaa.

Makedonialaistarjoilijan mukaan hänen mummonsa ei edes ala valmistaa ajvaria, ellei saatavilla ole vähintään viittä kiloa paprikoita.

Paprikakilo ohridilaisessa kaupassa maksoi 35 denaaria eli noin 0,60 euroa. Toreilta sitä saa jopa puolet halvemmalla.

”Odotimme leivät kädessä mummon ajvaria”

Ajvar on todellista lohturuokaa, johon paikalliset ihastuvat jo lapsena yleensä isoäitiensä keittiössä.

Rilan luostarimatkalla bulgarialaisoppaani kertoi, kuinka hän oppi jo varhain odottamaan ajvarin valmistumista.

– Leikin usein kesällä veljieni kanssa mummolassa, ja juoksimme leivät kädessä malttamattomina, kun mummo keitti ajvaria.

Paprikatahnaa syödään yleensä leivän tai grilliruuan kanssa. Jotkut syövät sitä pelkästään, suoraan kupista tai salaattien ja kasvisten lisukkeena.

Joidenkin ruoka-alan ammattilaisten mukaan ajvar on seuraava hummus. Suomessa on vasta nyt hummuksen markkinat, joten ajvarin tuloa pitänee vielä odottaa hetki.

Tosin jotkut ketjut myyvät jo nyt Suomessakin valmista ajvaria. Olen nähnyt sitä myös etnisissä kaupoissa.

Itsetehty paprikatahna on aina parempaa, mutta se valmistuu hitaasti ja siihen tarvitaan paljon paprikoita.

Ensin paprikat paahdetaan uunissa, ja ne saavat entistä makeamman maun. Sitten tahnaa keitetään ainakin tunnin verran. Jotkut hauduttavat sitä paljon pidempään.

Bulgarian juustomainen ajvar – ei jatkoon!

Uudesta suosikkitahnastani on monenlaisia versioita. Jotkut käyttävät siihen porkkanaa ja jopa munakoisoa.

Bulgariassa olen törmännyt ajvarin juustomaisiin versioihin (kaksi kuvaa yllä).

Vaikka rakastan juustoja, mielestäni niitä ei pitäisi sotkea ajvariin.

Muutaman kerran olen nähnyt vähän punaista, kun olen saanut eteeni juustomaisen ajvarin. Leivän kanssa sen saa ravintolassa parilla eurolla.

On eri asia laittaa leivän päälle juustoviipale ja siihen paprikatahnaa, kuin nauttia juustomaista tahnaa.

Mutta maassa maan tavalla.

Paprikaruuat ovat kyllä täällä hyviä ja olenkin saanut maistaa erinomaisia paprikasalaatteja sekä täytettyjä paprikoita. Myös munakoiso- ja kesäkurpitsaruuat ovat olleet herkullisia.

Alkupalakuppina ajvar maksoi esimerkiksi Pohjois-Makedoniassa reilun euron tai korkeintaan kaksi euroa. Antico-ravintolan herkullinen lautanen maksoi kymmenen euroa, ja päälle tulivat ruokajuomani vesi sekä kola (yhteensä 800 denaaria eli noin 13 euroa).

Ohridissa hinnat ovat vähän korkeampia kuin muualla.

Muuten en ole ollut niin innoissani balkanilaisesta ruuasta, mutta ajvar on ollut pelastus – sekä muutamat muut paikalliset ateriat. Jouduin tosin hetken miettimään kuukauden aikaisia ruokia, kun minulta kysyttiin, että mitä herkkuja olen täällä maistellut ja millaista balkanilainen ruoka onkaan.

Albaniassa söin herkullisen tonnikala-aterian ja Skopjessa muutaman kerran lemppariani sushia.

Ylivoimaisesti parhaimman ruuan nautin Matka-kanjonilla.

Ulkoilu ja sen jälkeinen pysähtyminen kanjoniravintolaan tekivät yksinkertaisesta lohi-parsa-riisi-ateriasta erittäin odotetun sekä tietenkin herkullisen.