Fukuyaman kohokohtia olivat Onomichissa ja Kurashikissa vierailut. Mutta parasta oli ystäväni ja hänen äitinsä tapaaminen sekä heidän omotenashinsa.
Onomichi – retroa charmia, kissoja, sitrushedelmiä ja temppelipolun rauhaa
Onomichi vaikuttaa heti viehättävän pittoreskiltä ja vähän retrolta. Täällä on myös paljon portaita. Mietin, miten paikalliset kantavat kukkulalle ruokaostoksiaan.
Kipsitaloja, tatamihuoneita, taidetta ja leluja! Päivä Kurashikin vanhoissa kortteleissa
Kun Kurashikin rakennuksia katselee tarkemmin, löytää nurkan takaa aina jotain uutta ja kiinnostavaa. Pieniä kujia, gallerioita, museoita ja tietenkin kahviloita sekä ravintoloita.
Päiväretki Fukuokasta: kylpyläkaupungit Beppu ja Yufuin
Matkaopastamme naurattaa, kun kerron hänelle Beppu-sanan suomennoksen. Pian opas kertoo kiinalaisille turisteille ilmeisesti saman asian ja ryhmä remahtaa kuuluvaan nauruun. Osa alkaa heilutella peppuaan.
Fukuokan sammakkotemppeli: toiveita ja söpöyttä x 10 000
Sammakosta taisi tulla uusi toteemieläimeni tällä reissulla. Voimaeläin, jota katson nyt täysin eri tavalla kuin aiemmin.
Supertäysikuun superfiiliksissä
Japanilaisten vieraanvaraisuus eli omotenashi tekee vaikutuksen jokaisella matkallani täällä nousevan auringon maassa.