Sari oppi hollannin kielen kännykkäsovelluksen avulla ”nopeasti ja melkein huomaamatta”

Sari Salomaa, 41, ihastui hollannin kieleen kolme vuotta sitten, kun hän päätyi Hollantiin miehensä kanssa festarikeikalle. Matkalla sattui myös pieni kielikömmähdys, joka sytytti hänessä entistä suuremman innon opiskella hollantia.

– Mieheni oli käymässä vessassa ja kun odotin häntä, useat ohi kävelevät miehet sanoivat minulle ”mooi”. Luonnollisesti vastasin moikkaamalla takaisin. Näin jälkeenpäin ajatellen, miesten ilme olikin jotenkin ilahtuneen yllättynyt ja moni alkoikin selittää jotain hollanniksi. Seuraavana aamuna selitin tohkeissani puolisolleni, kuinka täälläkin moikataan, sillä katsoin televisiota ja näin, kuinka mummot sanoivat lapsille siellä ”mooi”. Sitten lähdimme kiertämään Utrechtin vanhaa kaupunkia, kun puoliso pysähtyi ostamaan jotain kirjakaupasta ja tervehti tietenkin vanhempaa myyjä rouvaa ”mooi”-sanalla. Vastausta hän ei saanut, vaan kummallisen katseen. Samalla reissulla minä ostin pienen Hollanti-Suomi-sanakirjan, jota tietenkin piti päästä heti pihalla selaamaan. Ups, sieltä paljastui, että ”mooi” tarkoittaa kaunista, kertoo Sari.

– Siitä se into opiskella hollantia sitten lähti. Täällä Kauhavalla ei voi opiskella hollannin kieltä, mutta hardstyle-musiikin keskusteluryhmässä moni ulkomaalainen kertoi opiskelleensa hollantia Duolingolla. Halusin kokeilla sitä heti.

”Kauhavalla ei voi opiskella hollannin kieltä, mutta hardstyle-musiikin keskusteluryhmässä moni kertoi opiskelleensa hollantia Duolingolla. Halusin kokeilla sitä heti.”

 

Sari sairastaa CRPS2-kipuoireyhtymää, jonka vuoksi hän on nukkunut vuosia huonosti. Se taas aiheuttaa vakavia ongelmia muun muassa lähimuistin ja keskittymisen kanssa. Muistiongelmista huolimatta, hollannin kielen oppiminen Duolingon avulla on Sarin mukaan tapahtunut ”nopeasti ja melkein huomaamatta”.

– Jos muisti ei toimi tai tulee pitkiä taukoja opiskelussa, Duolingolla on ollut myös helppo kerrata asioita. Olen kokeillut myös muita sovelluksia kielten opiskelussa, mutta Duolingo on ollut selkein ja helpoin käyttää.

Jonkin verran Sari käyttää hollantia myös festivaaleilla, joissa hän käy hardstyle-teknon vuoksi. Musaharrastus on vienyt Sarin ja hänen miehensä muutaman kerran Hollantiin. Molemmat tykkäävät rankasta elektronisesta musiikista.

– Suomessa hardstyleartisteja näkee erittäin harvoin ja Hollannissa tapahtumia on viikoittain. Aiemmin pelkäsin vammautuneen jalan ja neurostimulaattorin kanssa humalaisessa yleisössä liikkumista, mutta sitä ongelmaa ei Hollannissa ole. Yleisö käyttäytyy siellä huomattavasti paremmin ja tapahtumat on paljon paremmin järjestetty kuin Suomessa.

 

 

6 kysymystä Sarille Duolingosta hollannin opiskelussa

  1. Millaisella tahdilla käytit alkuun Duolingoa hollannin opiskelemiseen?
    ”Itselläni oli alkuun aika hidas tahti. Tein Duolingon suosittelemat muutamat harjoitukset kerralla, kerran päivässä, pari kertaa viikossa. Tahti luonnollisesti kiihtyi, kun sain isännänkin houkuteltua kokeilemaan. Duolingolla voi seurata myös kaverin edistymistä. Pisteiden perusteella minä olen ollut selvästi innokkaampi opiskelija kuin puolisoni. Käytän edelleenkin Duolingoa. Tehtäviä ja tasoja on valtava määrä. Tarkistin juuri, että olen edistynyt 50 tasoa ja pistemääräni on 4 200.”
  2. Millaiselta sovellus vaikutti alkuun?
    ”Duolingo vaikutti jo heti aluksi helpolta ja selkeältä sovellukselta. Oppiminen tapahtui melkein huomaamatta ja tehtäviä oli mukava tehdä. Toivoisin ehkä hieman järkevämpiä lauseita muodostettavaksi ja huomattavasti enemmän kielioppia alkuun.
    Mainokset ärsyttävät, mutta niistähän pääsisi eroon maksamalla ja ne menevät onneksi nopeasti ohi. Hienointa olisi tietenkin opiskella hollantia suomeksi, sillä kaikki opiskelu tapahtuu englanniksi.”
  3. Miten nopeasti hollannin kielen voi opiskella Duolingon avulla?
    ”Jos opiskeluun ja harjoituksiin olisi oikeasti olisi aikaa keskittyä, uskoisin, että kielen voisi oppia sovelluksella todella nopeasti. Koulussa en ollut mitenkään hyvä kielissä, mutta vanhemmiten kielet alkoivat kiinnostaa. Käytön puutteesta ne tosin unohtuvatkin nopeasti.
    Oppiminen tuntuu kuitenkin olevan nyt helpompaa kuin nuorena, vaikka muistin kanssa onkin ongelmia. Motivaatio on luultavasti suurin syy helppoon oppimiseen.”
  4. Oletko kokeillut muita sovelluksia kielten oppimiseen?
    ”Olen kokeillut paria muutakin kielisovellusta, mutta ne olivat hankalia käyttää, suppeita tai opetetuissa asioissa ei tuntunut olevan mitään loogista järjestystä. Olen aloittanut Duolingolla myös saksan kertauksen ja kokeilin japania, mutta ne ovat jääneet hollannin viedessä mukanaan.”
  5. Millä tasolla hollantisi on nyt?
    ”Seuraan muun muassa Utrechtin paikallisuutisia, joita katsomalla huomaa hyvin oman edistymisen. Meillä on muutama hollantilainen musiikkialan tuttu ja Instagramissa muutama hollantilainen seuraaja, joiden kanssa viestittelen joskus hollanniksi.
    Ostin viime kesänä Schipholin lentokentältä pari hollantilaista naistenlehteä, jota suureksi yllätykseksi pystyin jo hieman ymmärtämään. Katsomme usein isännän kanssa hollanninkielisiä hardstyle-artistien haastatteluja ja dokumentteja netistä. Netflixistä löytyi myös hollantilainen sarja ja elokuva.”
  6. Millainen kieli hollanti on opiskeltavaksi?
    ”Olen myös opiskellut englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, venäjää ja vammautumiseni jälkeen espanjaa. Hollanti on kielenä ollut helppo. Se muistuttaa kovasti englantia ja saksaa.
    Puhuminen onkin sitten huomattavasti haasteellisempaa kurkkuäänteiden vuoksi. Duolingossa on kyllä tullut vastaan muutama ’puhu perässä’ -tyyppinen harjoitus. Puhumisen oppisi kai parhaiten puhumalla, mutta kynnys tuntuu olevan suuri ja reissussa helposti puhun englantia. KLM:n lennolla tänä kesänä yllätin itseni vastaamasta lentoemännille useammalla lyhyellä perättäisellä hollanninkielisellä lauseella.”

2 comments

Kommentoi postausta alla

%d bloggaajaa tykkää tästä: