Kerroin edellisessä postauksessani yleisiä juttuja kirjoittamisen perusopinnoista. Niistä opinnoista, jotka suoritin etänä opiskellen lukuvuonna 2017–2018. Samaan aikaan kiersin 16 eri maassa, kymmenen kuukauden ajan.
Nyt ajattelin avata enemmän niitä kursseja, joita suoritin opinnoissani. Kuten aiemmin olen sanonut, kirjoittamisen perusopinnot sisältävät opiskelua 30 opintopisteen verran. Minä suoritin 35 op, eli viisi opintopistettä lisää ihan huvin vuoksi. Kursseissa oli kivasti vaihtoehtoja, joista sain valita. Myös suorittamistapoja on monia: enimmäkseen tein opinnot itseopiskeluina, mutta tein yhden kollektiivisen verkkokurssin ja yhden etätentin. Kannattaa katsoa lisää suorittamistavoista vaikka tästä postauksestani.
Tykkäsin kaikista kursseistani. Tosin niiden sisällä oli tehtäviä, joista en aina pitänyt. En varsinkaan alussa. Mutta moni tehtävä osoittautui erittäin hyödylliseksi, enkä voi sanoa yhdestäkään tehtävästä, että olipa tylsä (paitsi ehkä oppimispäiväkirjoista). Olen saanut niistä paljon irti ammatillista minääni ajatellen.
Tänä syksynä aloitin toisen työn eli verkkokirjoittamisen (2 op) opettamisen Etelä-Pohjanmaan opistossa, ja pääsen hyödyntämään oppejani heti tänä vuonna opetustilanteissa. Sinänsä puhtaasti tähän liittyviä eli verkkokirjoittamisen harjoituksia oli vain muutama tuolla tietokirjoittamisen kurssilla, mutta sain paljon ideoita ja rohkeutta niistä, kuten koko opinnoistani. Ilman opintovapaani oppejani tuskin olisin nyt opettamassa verkkokirjoittamista Ilmajoella.
Jos kirjoittamisen opinnot Jyväskylän yliopiston avoimessa kiinnostavat, tässä on muutamia ajatuksiani perusopintojen kursseista, jotka tein:
1. Kirjoittamisen taiteelliset ja tieteelliset lähtökohdat
Tämä oli yleiskattaus kirjoittamiseen sekä lähtölaukaus opintoihin. Tein oman aluksi suunnitelman opintojeni suorittamisvauhdille. Tein myös ainakin runon, mininovellin ja näytelmän. Esseen ja analyysin. Luin paljon muiden opiskelijoiden tekstejä sekä annoin palautetta niistä. Oli kivaa tutustua virtuaalisesti uusiin ihmisiin ja kuulla uusista näkökulmista.
Osa tehtävistä tuntui tutulta tuolta kirjallisuuden perusopinnoista, jotka tein 1998–1999. Tein tämän silti vähän kevyesti, sillä olin aloittanut juuri seikkailuni enkä malttanut oikein keskittyä tsättäämään keskustelupalstoilla. Kurssia käytiin Optima-oppimisalustalla. Lisäksi samaan aikaan tutuksi tulivat Koppa ja Korppi. Verkkoalustoja nekin. Joka viikko saimme uuden tehtävän tai kaksikin, joista toinen oli yleensä tuo palautteen antaminen.
Oheiskirjallisuutta oli paljon, mutta osa niistä oli annettu pdf:nä etukäteen. Helppo, kiva ja sosiaalinen verkkokurssi, jonka päätin tehdä rennolla tyylillä, mikä näkyi lopputuloksessakin: sain arvosanaksi kolmosen eli hyvän.
2. Proosa
Oli superkivaa tehdä romaanisuunnitelma omasta ensimmäisestä fiktiivisestä tekstistä tällä kurssilla. Oli mukavaa kirjoittaa myls dialogia, faabelia ja novellia. Tein analyysia ja esittelin muun muassa Sata sivua -teoksen, jossa on muuten mainioita harjoituksia kaikille kirjoittamisen ystäville. Se kirja löytyi onneksi e-kirjastosta ja sain sen lainaan siis sähköisesti, kun en ollut ihan kaikkea kirjallisuutta skannannut ennen lähtöäni. Kymmeniä kirjoja olin silti skannannut ja tehnyt muistiinpanoja niistä; lisäksi monilla kursseilla annettiin osa kirjallisuudesta pdf:nä ja linkkeinä vaikkapa opinnäytetöihin.
Vieläköhän tein jotain? Ai, niin, jokaisella kurssilla, etätenttiä lukuunottamatta, piti tehdä oppimispäiväkirja. Ja siihen jotkut opettajat vaativat minulta runsaampaa lähteiden käyttöä ja kurssikirjallisuuteen viittaamista, kuten tällä proosakurssilla. Toisilla kursseilla revittelin oppimispäiväkirjalla ja saatoin kirjoittaa sen vaikkapa hassusti kolmannessa persoonassa hän-muodossa ja silti saada siitä erinomaisen arvosanan. Tein myös onnistuneita videomuotoisia oppimispäiväkirjoja. Jännä, miten eri tavoin tuota oppimispäiväkirjaa analysoidaan. Minusta sille annetaan turhan paljon painoa näissä opinnoissa. Yksi ystäväni tosin lohdutteli, että onko sillä väliä, jos saan oppimispäiväkirjoistani huonompia arvosanoja kuin muista tehtävistä. Tärkeintä on kuitenkin oma motivaationi ja se liittyi näissä opinnoissa aivan muihin juttuihin kuin oppimispäiväkirjoihin.
Oppimispäiväkirjan sijaan tekisin mieluummin jotain muita tehtäviä. Onneksi opin koko ajan ja muilla kursseilla aloin tehdä päiväkirjaa jo alusta saakka eli kirjoitin sitä varten koko ajan muistiinpanoja.
Proosastakin nappasin arvosanaksi hyvän eli 3. Tämä kurssi sopii kyllä kaikille heille, jotka haaveilevat omasta kaunokirjallisesta teoksesta.
3. Tietokirjoittaminen
Tämä oli minulle helpoin kurssi. Lehtikirjoittaminen ja bloggaaminen on myös tietokirjoittamista, ja olen tehnyt tätä työkseni jo puolet elämästäni.
Käytin Adventurista-blogin ensimmäisiä tekstejäni hyödyksi yhdessä tehtävässä ja analysoin niitä. Tehtävissäni näkyi subjektiivinen otteeni, mutta se oli ohjaajan mukaan ok. Sitä voisi kuulemma näkyä tietokirjoissakin enemmän, kunhan kirjoittaja toimii eettisesti ja pystyy erottamaan omat näkemykset lainatuista. Tämä toteamus kannusti minua erittäin subjektiivisen tietokirjan suunnittelemiseen.
Tein siis suunnitelman omasta tietokirjasta eli matcha-kirjasta tällä kurssilla. Sen työstäminen oli todella virkistävää! Kirjoitin myös ensimmäisen kappaleen tuosta kirjasta, ja sain matcha-kokonaisuudesta erinomaisen arvosanan. Haaveiletko sinäkin omasta tietokirjasta tai blogista? Silloin tämä kurssi on ihan must!
Tietokirjoittamisen kurssilla tein myös analyysia muiden blogeista sekä tietokirjoista ja alan kirjallisuudesta ylipäätään. Koko kurssista irtosi arvosanaksi kiitettävä eli 4, ja nälkä alkoi kasvaa syödessä eli kursseja suorittaessa. Kun huomasin, kuinka helposti kiitettävänkin voi saada näistä kirjoittamisen opinnoista, tsemppasin seuraavien kurssien kanssa.
4. Kirjoittaminen luovana prosessina
Tässä kurssissa oli verkkotentin ja -kurssin (1, 7) lisäksi eniten lähdekirjallisuutta. Aluksi tehtävät vaikuttivat erittäin teoreettisilta ja vielä kun kirjallisuutena oli paljon englanninkielisiä opuksia, niin meinasin luovuttaa.
Mutta jotenkin intouduin mukaan tutkimaan omia luovuuden lähteitäni ja luovaa kirjoittamista prosessina. Sain paljon ideoita myös perusluovuuden saavuttamiseen missä tahansa tilanteessa. Tein harjoituksia erinomaisilla luovuuden lähteillä, eli merenrannalla ja kivoissa kahviloissa. Nautin ja oivalsin paljon uusia juttuja, joista kirjoitin ja suoritin kurssin kiitettävällä arvosanalla. Voisin intoutua kertomaan tästäkin kurssista paljon enemmän; suosittelen tätä heille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään omaa luovuuttaan ja ovat hassulla tavalla kiinnostuneet luovuudesta teoreettisena käsitteenä sekä käytännön ilmiönä.
5. Luova omaelämäkerrallinen kirjoittaminen
Tämä oli helppo kurssi ja mainio jatko luovuuden ymmärtämiselle, kun ensin olin tehnyt tuon toisen luovan kurssin. Kirjoittelin assosiaatiotehtäviä ja niistä runon. Tein vanhempieni haastattelun perusteella kirjoituksen, joka kertoo heidän rakkaustarinastaan. Kirjoitin hän-muotoisen fiktiivisen tarinan sisarsuhteesta, jossa päihteiden käyttö on jättänyt pysyvän jäljen, kaipauksen ja surun. Luovin oppimispäiväkirjan kanssa ja tein sen myös kolmannen persoonan näkökulmasta.
Lopputulos: kiitettävä, 4.
6. Tekstikokoelma
Tämä oli minun ylimääräinen kurssini. En osannut tehdä valintaa, ja halusin tehdä tämän kurssin välttämättä. Tässä kirjoitettiin maksimissaan 35 sivua omaa tekstigenreä. Minä valitsin proosan. Olisin halunnut kirjoittaa veljeni tarinaa, mutta ajattelin valita täysin uuden aiheen ja päädyin kirjoittamaan täysin fiktiivistä tekstiä, jossa pääosassa ovat kaksi elämässä hukassa olevaa naista. Ei ollut ehkä helpoin kurssi, mutta toisaalta sain ehkä eniten mielihyvää tästä haastavasta tehtävästä ja loistavaa palautetta välissä sekä lopussa.
Tietenkin tässäkin piti kirjoittaa oppimispäiväkirja, ja sain sen jotenkin raapaistua kasaan.
Arvosana: kiitettävä.
7. Etätentti: Kirjoittaja lukijana
Tämä oli melkoinen kokemus keskellä Pohjois-Balia ja yöaikaan. Kirjallisuutta oli paljon. Yhden kirjan ystäväni kävi valokuvaamassa vielä viimeisinä päivinä ja lähetti sivut minulle Whatsappissa. Ajattelin, että koska kyseessä oli ensimmäinen tenttipäivä, niin voin vetää tentin vähän niin kuin vasemmalla kädellä. Kirjoittelin taas tehtäviä luovasti ja melko villisti.
Keksin vastata yhteen analyysiin hän-muodossa. Kaivoin yhteen tehtävään muististani Taivaslaulu-teatteriesityksenkin, kun kysymyksessä piti puida samannimistä romaania. Koostin minulle tärkeistä kirjoista sekä tekstin että visuaalisen lukupuun. Annoin palaa ja kirjoitin melkein kahdeksan sivua niin raivokkaasti vastauksia, että olin vielä aamuviideltä jotenkin kierroksilla, vaikka tentti oli loppunut pari tuntia sitten. Arvosana ensimmäisestä etätentistäni koskaan: kiitettävä.
