”Miten aiot sopeutua takaisin arkeen pitkän reissun jälkeen?”
”Luvassa on varmaan jännittäviä hetkiä töissä.”
”Mahdatkohan enää viihtyä konttorihommissa ysistä viiteen?”
Paluu Suomeen lähestyy ja omat ajatukseni ovat olleet jo pitkään siellä. Mutta niin ovat olleet muidenkin mietteet. Moni on kysellyt muun muassa työmotivaatiostani.
Työni alkavat elokuussa. Sitä ennen lomailen heinäkuun kotimaassa ja tiedossa ei ole tällä kertaa ulkomaan matkoja. Kunhan ensin saan jalkani kotimaan kamaralle, niin sitten jossain vaiheessa voin alkaa miettiä ehkä tulevia reissuja. En ole koskaan ollut ihminen, jolla täytyy olla seuraava matka jo tiedossa. Olen varaillut usein matkani ihan viime tingassa.
Sapattivuoteni ei ole ollut todellakaan pelkkää lomailua, vaikka blogissani olen kertonut upeista paikoista – ja sitten niistä vähän ikävimmistäkin. Onneksi niitä itkettäviä paikkoja on tullut vastaan vain muutama.
Toki olen viettänyt jollain tapaa rennompaa elämää opintovapaallani ja väliin mahtuu sitä lomailuakin, mutta olen tehnyt paljon opintoja sekä jonkin verran etätöitä. Opiskelujeni lisäksi olen miettinyt joka päivä blogini aiheita; tai oikeastaan en ole miettinyt aiheita, sillä niitä kuulen ja tulee päähäni kuin kaatosateella vesipisaroita.
Yksi asioista, johon olen törmännyt muutaman kerran, on reppureissaajien työmotivaatio. Moni luulee, että matkustaminen on meille seikkailijoille elämän tärkein asia. Ja kyllä, he ovat siinä oikeassa. Mutta elämään mahtuu niin paljon muutakin.
Kun ihminen rakastaa matkustamista, vieläpä halpabudjetilla, tarvitaan harrastukseen rahaa. Osa reppureissaajista käy töissä vain pakon edestä. Mutta sitten on heitäkin, jotka suhtautuvat kaikkeen intohimoisesti: työhön, ihmisiin, harrastuksiin.
Minä haluan oppia ja kehittää työosaamistani koko ajan. Myönnän: en ole yhdeksään kuukauteen lukenut työmeilejäni, mutta en ole silti unohtanut töitäni. Aivoni ovat päässeet välillä sellaiseen lepotilaan ja luovuuden lähteille, että olen saanut päähäni hetkessä jopa kymmeniä työideoita. Ihan tuosta noin, ilman pyytämättä tai pakkoa. Olen oivaltanut uusia asioita työstäni ja itsestäni työntekijänä. Olen myös tehnyt oivalluksia reppureissaamisesta yleensäkin; näitä ajatuksia tulee useimmiten silloin, kun olen jumissa opiskelutehtävien kanssa enkä halua miettiä niitä.
Hoi työnantajat,
toivottavasti teillä on tiimissänne tarpeeksi reppureissaajia ja annatte heille mahdollisuuden toteuttaa itseään joustavilla aikatauluilla tai vaikkapa etätöillä.
Reppureissaajilla on monia (piileviä) kykyjä, jotka tekevät jopa hyviä päällikköjä:
- Reppureissaaja tietää, että jokaiseen seikkailuun tarvitaan selkeä päällikkö ja on valmis ottamaan sen roolin, mutta tämä on enemmänkin tiimin vetäjä kuin perinteinen johtaja.
- Reppureissaaja ei usko auktoriteetteihin, jotka johtavat tiukalla kurilla ja pelolla. Eikä halua olla sellainen itsekään, jos työskentelee esimiesasemassa.
- Reppureissaaja kannustaa kokeilemaan asioita, kunhan kokeilut tehdään tyylikkäästi, ja on aina innostunut uusista, toimivista näkökulmista.
- Jos joku menee mönkään, reppureissaaja korjaa sen ja keksii uuden polun sekä menee eteenpäin – eikä jää syyttämään ketään tapahtuneesta. Negatiivisiin asioihin menee liikaa seikkailuenergiaa, reppureissaaja tietää.
- Reppureissaaja ei usko niska limassa raatamiseen, vaan hän luottaa työhön, jossa saa toteuttaa itseään ja pitää hauskaakin.
- Reppureissaaja on taitava karttojen lukija sekä reittien suunnittelija. Hänen ihmistuntemuksensakin on yleensä huipputasoa.
- Reppureissaaja on tottunut tekemään elämän parhaimpia asioita pienellä budjetilla.
- Reppureissaaja haluaa tehdä asioita yhdessä. Hän tietää, että matkasta saa enemmän irti, kun ympärillä on huipputyypit.
- Reppureissaaja katsoo maailmaa ”meidän” näkökulmastamme. Hän tietää, että ”minä”-näkökulma jättää helposti yksin eikä sillä selviä kovin pitkälle.
- Reppureissaaja katsoo kohti seuraavaa kohdetta, mutta samalla haluaa elää tässä hetkessä ja nauttii jo matkanteosta.
- Reppureissaaja tekee päätöksiä kokonaisvaltaisesti ja ottaa kaikki asiat huomioon kuin elää seikkailujaan kaikilla viidellä aistilla koettuna.
- Reppureissaaja haluaa kuulla ympärillään naurua, iloisia ääniä ja tarinoita. Hän haluaa oppia tuntemaan seikkailukaverinsa.
- Reppureissaajalle joka päivä on unohtumaton seikkailu. Hän haluaa, että muillakin on mahdollisuus samaan.
