Vuoden 2019 alku on näyttäytynyt erittäin japanilaisena Helsingissäkin. Ehkä se johtuu siitä, että koska en voi olla itse Japanissa tällä hetkellä, haluan ympärilleni japanilaisuutta ja mielellään japanilaisia.
Minun taktiikkani ei ole unohtaa asiaa, jota en voi saada tällä hetkellä. Haluan täyttää elämäni sen korvikkeilla – eli tällä hetkellä Japaniin liittyvillä jutuilla. Se menetelmä sopii nyt ja tuo pientä toivoa, luksustakin, arjen keskelle.
Olen valmistanut ystävilleni japanilaisen sushiaterian ja aloittanut taas japanin kielen opinnot. Hieman olen kiinnostunut japanilaisesta kalligrafiasta sekä herättänyt matkakuumetta muun muassa Japanin-ständillä Matka-messuilla. Olen tehnyt matchaa ystäville ja työkavereille sekä nauttinut muista vihreistä teelajeista kotonani. Olen tavannut sattumalta japanilaisia turistejakin.
Kaksi Helsingin uutta ”Japani”-löytöä ovat kuitenkin ylitse muiden:
1. Okinawalainen ravintola Latitude 25
Yritin päästä syömään Latitude 25 -ravintolaan (Korkeavuorenkatu 47) ystäväjoukon kanssa arki-iltana. Ensimmäisellä kerralla se oli ihan täynnä varauksia eikä paikkoja irronnut. Viikonloppunakaan sinne ei mahtunut kahta henkilöä randomilla. Siksi valitsin vapaapäivän lounashetken tässä ravintolassa, joka lupaa tarjota okinawalaisia herkkuja.
Lounaslistalla oli päivän sushilautanen, riisikulhoja eri täytteillä sekä sobakeitto. Valitsin lohikulhon (11 euroa) ja samalla sain misokeiton. Vihreää teetä ei koskaan ilmestynyt noutopöytään. Annos oli erittäin herkullinen merilevärouheen kanssa. Keittiössä on kuulemma Helsingin ainoa okinawalainen kokki, kertoi tilaukseni vastaanottanut mies.
Uuden ravintolan sisustus on enemmänkin trendikäs kuin okinawalainen. Missä ovat esimerkiksi sisätossut? Shisa-patsaat oli sentään aseteltu baaritiskille, josta saa muun muassa japanilaista riisiviinaa ja viskiä.
Tähän paikkaan täytyy palata! Mainiota, että on muutakin japanilaista tarjolla täällä kuin pelkästään sushia.
2. Minä, Kusama -elokuva
Pilkkuja, värejä sekä anarkiaa. Ja älytön matkakuume Matsumotoon. Sellaisia tunnelmia tuli, kun kävin katsomassa dokumentin japanilaisesta taiteilijasta Yayoi Kusamasta.
Miksi en pysähtynyt marraskuussa Matsumotossa, Naganon prefektuurissa? Kun se on Kusaman kotikaupunki ja sijaitsee kätevästi melkein puolivälissä Tokiota ja Kanazawaa.
No, seuraavalla kerralla sitten täytyy siellä käydä. Kusaman taide alkoi kiinnostaa entistä enemmän kun näin tämän hienon dokkarin elokuvateatterissa. Sääli, että taiteilija on elänyt jo vuodesta 1976 lähtien tokiolaisessa sairaalassa. Mutta hän käy sieltä käsin studiollaan maalaamassa joka päivä. Ne kaikki sävyt, muodot ja ajatukset avasivat uusia näkökulmia Kusaman elämään.
Kannattaa käydä katsomassa tämä hieno tarina ja sen päälle vierailla vaikkapa Helsingin okinawalaisessa ravintolassa.
+ Muut elokuvavinkit Helsinkiin
- Elokuvateattereissa ympäri Suomen menee tällä hetkellä (tammikuu 2019) myös Shoplifters – Perhesalaisuuksia, joka on japanilainen elokuva.
Se jäi ainakin minun mieleeni viime vuonna kaikista elokuvista parhaiten. - Helsinki Cine Aasia – aasialaisen elokuvan festivaali on myös tuomassa japanilaisia elokuvia ohjelmistoonsa. Festari alkaa 14. maaliskuuta 2019.
3 comments
Kiitos kiinnostavista Helsinki-vinkeistä, täytyy kokeilla tuota ravintola ja katsoa leffa sekä dokkari.
Tiesitkö muuten, että kuulemma Helsingin parasta sushia saa Rojista 3. linjalta. Ainakin näin olen kuullut (tosin en muista mihin äänestykseen tms tämä tietoni perustuu) ja omasta mielestä tarjonta oli mahtavaa. En kylläkään ole saanut maistaa tuota Japanissa, joten arvioni voi olla vääristynyt. Roji on myös aika viehättävä ja palvelu mukavaa, kannattaa käydä kokeilemassa:)
Joko olet lukenut Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin? Sain juuri loppuun ja ajattelin, että voisit matkailijana pitää siitä. Ainakin siinä on myös japanilainen yönainen ja Kioto!
Rk, kiitos Roji-vinkistä. En ole vielä päässyt käymään siellä. Mutta joskus menen.
Kanerva: mainiota kuulla Kankimäen uusimmasta. Se on vielä lukulistallani eli en ole ehtinyt lukea sitä. Mutta nyt odotan sen lukemista vieläkin innokkaampana. Kiitos hyvästä vinkkauksesta.