”Mihin olet menossa?” ”Kenen kanssa?” ”Mitä aiot tehdä lounaan jälkeen?”
Tällaisiin kysymyksiin vastaaminen Balilla alkaa olla jo arkipäivääni. Olen tottunut niihin ja kerron useimmiten todelliset suunnitelmani.
Toista se oli esimerkiksi 2,5 kuukautta sitten, kun tulin taas Balille. Jatkuva uteleminen oli alkuun vähän rasittavaa. Jo lentokenttäkuljetuksesta lähtien saa kuulla kysymyksiä, jotka Suomessa olisivat tungettelevia, mutta Balilla ne ovat ihan perussettiä. Esimerkiksi taksimies helposti kyselee asiakkaan suhde-elämästä ja perheestä ensimmäisinäkin kysymyksinä.
”Mihin olet menossa, miss Finlandia?”
Mutta kysymyksiä eivät esitä pelkästään taksimiehet. Majapaikassa koko perhe saattaa yksitellen kysyä aamulla, että ”mitä aiot tehdä tänään, Annakaisa”. He kysyvät myöhemmin päivällä, kenen kanssa menen illalliselle ja mitä suunnitelmia minulla on huomiseksi.
Lähikaupassa, pesulassa, kahvilassa ja jopa kadulla jatkuvat samat utelut. ”Mihin olet menossa, miss Finlandia?” ”Missä syöt lounaasi?”
Ymmärtäisin, jos kaupassa haluttaisiin kuulla, tulenko huomenna uudestaan. Tai majapaikkani väki olisi kiinnostunut tietämään, tarvitsenko kyytiä jonnekin. Mutta ei, balilaiset ovat stalkkaamisen mestareita. He selvästi haluavat tietää uudesta tulokkaasta kaiken eivätkä häpeile edes peittää innostustaan. Nyt kun turisteja on entistä vähemmän tulivuorenpurkauksen vuoksi, kysymyksiä tuntuu riittävän yhdelle turistille vieläkin enemmän.
Toisin kuin suomalaiset, jotka ujosti saattavat kytätä naapureitaan ilman kysymyksiä, balilaiset kysyvät suoraan. Ja he myös kertovat myöhemmin, kun ovat nähneet sinut rannalla tai kylillä vilaukselta. ”Kenen kanssa olit?” ”Oliko hän tämän kylän poikia?”
Pienessä kyläyhteisössä eläminen on tiivistä täällä Balilla. Kuten Ubudissa hotellia pitävä Bagus Ari Saputra, 27, kertoi aiemmin blogissani, kyläyhteisö saattaa olla niin kiinnostunut privaattielämästäsi, että he kyselevät jatkuvasti kumppanistasi ja naimisiinmenoaikeistasi.
Oman kylän ihmisten kysymyksiin kannattaa suhtautua avoimesti. Tai ainakin sen linjan olen itse valinnut. Ehkäpä he myös kysyvät minulta enemmän kaikenlaista, kuten vaikkapa suomalaisesta säästäkin, sillä olen myös itse kyselemisen mestari ja kiinnostunut heidän elämästään.
Balilaiset eivät vahingoita minua kysymyksillään – vaan päinvastoin, niistä voi olla vaikkapa apuakin, kun joku ystävällinen henkilö tietää, mihin olen menossa ja kenen kanssa vietän aikaani.
