Onko Suvituulian kotona Balin ainoa tonttuovi? – ”Se oli välitön menestys”

 

”Tervetuloa Terhon kotiin!”

Superpieni punainen ovi ilmestyi Suvituulian perheen kotiin jouluviikolla. Sen ympärillä voi nähdä muun muassa minijoulukuusen, tikkaiden ja tulitikkuaskia pienemmän postilaatikon – sekä erilaisia viestejä.

Yhdessä lapussa lukee ”Ei Tikru”. Se on osoitettu perheen Tikru-kissalle, joka mielellään leikkisi tonttuoven luona; mutta eihän tonttu siitä hirveästi tykkää, että joku käy sekoittamassa paikkoja.

Tonttuovi on tämän joulun askarteluhitti. Suomalaiset ovat jakaneet tonttuovikuviaan sosiaalisessa mediassa jo muutaman kuukauden ajan. Mutta miten tonttuovi päätyi Suvituulia Brohezin kotiin Balin Sanuriin? Se on arvoitus. Ainakin Brohezin perheen nuorimmalle:

Alissa, 7, kertoo, että tonttuovi oli vain ilmestynyt yksi päivä, kun he olivat olleet poissa kotoa. Vähän samaan tapaan kuin joulupukkikin tuo heille lahjoja. Salaperäisesti ja yllättäen.

Brohezin perheen tonttuovi vuosimallia 2017.

”Jos sataa, pääsee joulutunnelmaan”

Suvituulia on viettänyt perheensä kanssa pian kolme vuotta Balilla. Viime vuonna he olivat joulun Suomessa – ja sitä aikaa varsinkin perheen kolme kouluikäistä lasta muistelee innolla:

– Olisin mieluummin nyt Suomessa, koska siellä on lunta, kertoo 11-vuotias Sofia.

– Välillä täälläkin pääsee joulutunnelmaan, jos sataa. Tai menee omaan huoneeseen ja laittaa ilmastoinnin todella kovalle, sanoo Elina, 13.

– Ei ole joulua, jos ei ole pipareita eikä suomalaisia joululauluja, lisää Alissa, joka rakastaa muun muassa Joulukirkkoon- ja Joulu on taas -laulujen laulamista.

Joulupipareita varten Suvituulia, 42, tuo Suomesta omat siirapit. Tapa on elänyt heidän perheessään pitkään, sillä Suvituulia rakastui 18 vuotta sitten belgialaiseen mieheen ja siitä asti he ovat asuneet lukuisissa eri paikoissa Suomen ulkopuolella. Barcelonassa, Pariisissa, Beirutissa, Sydneyssä…  Lista on pitkä, kun Suvituulia luettelee heidän asuinpaikkakuntiaan.

”Ei ole joulua, jos ei ole pipareita eikä suomalaisia joululauluja.”

– Tapasin mieheni hotellikoulussa Sveitsissä vuonna 1999, jonka jälkeen palasin Suomeen ja menin töihin hotelli Kämpiin. Fred sai töitä Cannesista, ja houkutteli minutkin sinne työnhakuun. Ja sinne jäin. Elina sekä Sofia syntyivät Euroopassa ja Alissa Jordaniassa, Suvituulia kertoo.

Perheen lapset eivät ole koskaan asuneet Suomessa. Silti lumi, pulkkamäet ja jääradat ovat jääneet selvästi heidän mieleensä.

– Minulla ja lapsillani on erittäin romanttinen kuva Suomen joulusta. Ikävöin itsekin lunta ja hämärää, mutta en tiedä, jos asuisimme vakituisesti Suomessa, että kuinka paljon tykkäisin siitä silloin. Kaipaan myös paljon glögiä, kauneimpia joululauluja sekä tietenkin läheisiä ja omaa koiraamme. Australian jälkeen päätimme antaa koiramme veljeni perheeseen, sillä Balin kuumuus olisi ollut liikaa 10-vuotiaalle westielle, Suvituulia sanoo.

Alissan vaikea valinta: minkä piparin voisi tänään syödä?
Tässä on vain yksi lautasellinen pipareitamme, loput ovat rasioissa ja niitä riittää pitkään, Alissa ja Sofia kertovat.

”Balilla leipominen on haastavaa”

Brohezin perheen jouluperinteisiin kuuluvat muun muassa belgialais-suomalaiset jouluruuat, lahjat ja yhdessä oleminen. Sekä tietenkin ne piparkakut!

Suvituulian mukaan tytöt alkavat puhua yleensä pipareiden leipomisesta jo marraskuussa. Kun niitä leivotaan, niin sitten niitä leivotaan kunnolla – ja sen jälkeen koristellaan. Jääkaapissa odottaa tällä hetkellä piparkakkutaikinaa vielä seuraavalle viikolle.

–  Täällä Balilla pipareiden leipominen on hieman haastavaa, sillä vaarana on taikinan nopea sulaminen. Meillä ei ole ilmastointia keittiössä, joten suunnittelimme jo leipomista makuuhuoneessa. Mutta onneksi sateiset päivät ovat viilentäneet ilmaa ja tytötkin osaavat leipoa nopeasti, joten onnistuimme tekemään keittiössä tälläkin kertaa paljon pipareita, kertoo Suvituulia ruokailuhuoneessaan, jossa pörrää tuuletin ja jonka vieressä liplattaa iso uima-allas.

”Meillä ei ole ilmastointia keittiössä, joten suunnittelimme jo leipomista makuuhuoneessa.”

– En tiedä, johtuuko se lämmöstä vai kananmunien koostumuksesta, mutta synttärikakuistakaan ei tule täällä niin kauniita kuin haluaisin. Sisään tulee myös helposti itikoita ja kärpäsiä, ja kuumuus aiheuttaa välillä vähän kiukkuakin keittiössä. Sanurissa meillä tuleekin leivottua todella vähän, myöntää Ristiinasta kotoisin oleva Suvituulia.

Itse joulupöytään hän aikoo tehdä ainakin peruna- ja porkkanalaatikkoa sekä karjalanpaistia, vaikka hän myöntääkin, että suomalaiset jouluruuat eivät kovin suurta innostusta muissa perheenjäsenissä herätä. Riisipuuro on silti lasten herkkua, ja pipareista puhuttaessa tytöt innostuvat toisestakin tutusta leivonnaisesta:

– Tehdäänkö huomenna myös torttuja, äiti?

– Joulutortut ovat niin hyviä, kaikki tytöt sanovat melkein yhteen ääneen.

Tikru, Sofia, Suvituulia, Elina ja Alissa valmiina joulunviettoon. Paitsi että joulupukkia ei ole vielä näkynyt.

”Tonttuovi meni täydestä kuin väärä raha”

Jouluruokien lisäksi Brohezin perheen kodissa näkyy joulu monella tapaa.

Seinillä on paljon lasten jouluisia piirroksia sekä keskellä olohuonetta joulukuusi, joka on koristeltu rakkailla joulukoristeilla. Balilaisten koristeiden joukkoon on aseteltu jouhevasti eurooppalaisia joulukoristeita, kuten belgialainen jouluseimi sekä tonttuja.

– Balilla olemme joutuneet alistumaan kohtaloomme ja hankkimaan muovikuusen. Muissa paikoissa meillä on ollut aina aito kuusi. Joulukoristeita olemme hankkineet vuosien ajan, mutta esimerkiksi Australiaan emme voineet viedä kaikkia koristeita tiukkojen maahantulosääntöjen vuoksi. He eivät onneksi huomanneet ihan kaikkia olkikoristeitamme, mutta suurimmat olkipukkimme meidän piti antaa pois.

Entäpä sitten tonttuovi? Mikä on sen merkitys perinteisten joulukoristeiden ja -tapojen joukossa? Vai pystyykö sitä vielä sanomaan?

Suvituulian mukaan tonttuovesta tulee taatusti uusi perinne, sillä se ”meni Alissalle täydestä kuin väärä raha”. Alissa tulee varmasti odottamaan tonttuovea ensi vuonnakin, hän sanoo.

– Näin artikkelin tonttuovesta Ulkosuomalaisten äitien FB-ryhmässä, ja näytin sen Elinalle, joka rakastaa askarrella. Tarvikkeet meiltä löytyvätkin, joten kun pikkusiskot olivat yötä kavereiden luona, Elina sai rauhassa tehdä oven ja asettaa sen paikoilleen. Kun siskot tulivat kotiin, he saivat itse huomata oven, ja se oli välitön menestys. Alissa kysyi kirjeitse tontun nimeä, ja tonttu (eli Elina) vastasi. Silloin selvisi, että tontun nimi on Terho. Alissa leipoi myös tontulle minipipareita ja hän on laulanut tonttuoven edessä tonttulauluja sekä haluaa, että tontulle tarjotaan ”paistia ja lientä”, niin kuin Tiptap-laulussa. Mokomasta tontusta tuli koko riesa.

 

Hei Balin suomalaiset!

Jos sinullakin on tonttuovi kotonasi, kerro siitä sähköpostilla ja lähetä kuva:
annakaisa_vaaraniemi(@)hotmail.com

 

No comments

Kommentoi postausta alla

%d bloggaajaa tykkää tästä: