Olen ollut nyt opintovapaalla 61 päivää. Niistä 31 päivää Balilla.
En ole koskaan aiemmin ollut näin monta päivää putkeen pois työelämästä. Ja olen varmaan kertonut jo kymmeniä kertoja, etten ole koskaan aiemmin tehnyt näin kivoja opintoja. Välillä on isoja deadlineja ja opintoihin on vähän vaikea keskittyä.
Suurimmaksi tämä kaikki tuntuu kuitenkin lomailulta, tai vähintään jatkuvalta perjantailta. Yhtenäkään aamuna ei ole tehnyt mieli jäädä sänkyyn vielä nukkumaan herätyskellon soiton jälkeen eikä yhtenäkään iltana ole kauhistuttanut seuraavan päivän projektit.
Päinvastoin, iltaisin olen erittäin kiitollinen aina päivän jutuista ja olen jo innokkaana odottamassa uutta aamua, seuraavan päivän uusia sekä tuttuja ihmisiä ja uusia maisemia. Canggussa myös uusia joogatunteja.
Mitäpä muita ilon ja oppimisen aiheita olen huomannut lokakuun aikana? Tässä lyhyt listaukseni tällä kertaa:
- Ihanaa olla kuukausi paikallaan samassa majatalossa ja opetella kulmakunnan tavoille sekä tutustua paikallisten elämään. Saa purkaa kunnolla matkalaukunkin vaatekaappiin.
- Taidan tykätä Balin Canggusta enemmän kuin vakiokohteestani Ubudista. Canggun vilvoittava merituuli ja pitkät hiekkarannat ovat vahvoja syitä siihen. Sekä se tietynlainen rauhallisuus; kukaan ei tule kaupittelemaan mitään. Paitsi korkeintaan taksikyytejä.
- Uusien vaatteiden ostaminen olisi välillä niin kivaa, mutta koska matkalaukkuuni ei mahdu yhtään enempää eikä opiskelijan budjetti ole välttämättä kaikkein paras shoppailuun, olen säästänyt vaatekuluissa ja osannut iloita, että minulla on kuitenkin matkalaukullinen tavaraa mukana.
- Olenkin huomannut, että itselle hankkimista miellyttävämpää on lahjoittaa ja tehdä hyvää muille. Lokakuun alussa tekemämme avustusreissu Agung-tulivuoren evakuointikeskuksiin jää ikuisesti mieleen muun muassa tuon fiiliksen vuoksi.
- Kun tekee opiskelutehtäviä hieman vasemmalla kädellä, onnistuu yleensä paremmin kuin vääntäisi niitä otsahiessä oikealla kädellä. Odotukset ovat matalalla ja silloin ne voi ylittää reilusti.
- Että eurolla voi saada maistuvamman aamupalan kotiruokalasta kuin kymmenellä eurolla trendiravintolasta. Instagram-varma se ei ole, mutta kaikkea ruokaa eikä muutakaan tarvitse aina kuvata.
- Parhaat hetket ovat sellaisia, kun puhelimen – ja ajan sekä paikan – unohtaa kokonaan.
- Balin erikoisia seremonioita olen aiemminkin kokenut, mutta enpä ollut aikaisemmin kuullut mopojen siunauksesta.
- Neljä viikkoa joogaa tekee ihmeitä keholle ja mielelle. Olen skipannut vain yhden päivän; kaikkina muina päivinä olen käynyt kuukauden ajan joogassa. Joka päivä vähintään 90 minuuttia. Muutamina päivinä tuplatunnit. Lajeja vaihdellen: välillä dynaamisessa power-joogassa tai detox retoxissa, välillä hitaammilla yin- ja restorative-tunneilla. Kehitys on ollut huikeaa.
- Että joogassa ei kannata verrata itseään muihin. (Silti on ilo ollut kuulla kymmenen vuotta jooganneelta ihmiseltä, että hän on lopputunnista yhtä poikki kuin aloittelija, vaikka tämän kasvoilla ei näkyisikään hikeä.)
- Ilmajooga ei ole sitten yhtään minun juttuni!
- Mutta tantrajoogapa on!
- Balilainen jooga on tiukkaa, askeettista ja kuumaa. Mutta se on samalla kuin hierontaa keholle. Kuukauden joogan aikana kehoni on rentoutuneempi kuin koskaan. Myös sopivan paksulla tyynyllä, kovalla sängyllä ja mukavilla hieronnoilla on varmasti osuutensa rankani vointiin.
- Ohjattu kävelymeditaatio on kyllä huippujuttu. Harmi, että ehdin osallistua vain yhdelle tunnille. Mutta yhdenlaista kävelymeditaatiota on myös se, kun tallustelee kadulla kymmenen lehmän perässä.
- Että on sellainenkin juttu kuin vagina-spa! Tarvitseeko kertoa enempää? Kokemukseni balilaisesta ratus-hoidosta eli intiimialueiden höyryttämisestä löydät tästä jutusta.
- Balilla on todella vähän sinkkuja ja heillä on kiire pariutua. Ja jos lähtee paikallisen miehen kanssa deiteille, saattaa samana iltana saada jo kutsun tapaamaan tämän vanhempia sekä keskustelemaan hääseremonioista.
- Pankkikortti voidaan kopioida Balilla todella nopeasti, joten kannattaa olla tarkka, mistä automaatista nostaa rahansa ja missä verkossa selailee pankkiasioitaan.
- Keksin ihan briljantin oppimispäiväkirjakonseptin. Ainakin omasta mielestäni. Ja yhden loistoidean sain ystävältäni.
- En kaipaa edelleenkään Suomeen (ihmiset erikseen). Mutta pieni Malediivit-kaipaus on ollut koko ajan päällä. Turkoosi meri, valkoinen hiekka ja yöeläimet; niitä on toki Balillakin, mutta Malediiveilla on oma taikansa. Toisinaan olen miettinyt, voisikohan Malediiveilla viettää joulun?
- Parhaat mentorit voivat asua toisella puolella maailmaa ja elää aivan toisenlaista elämää, ja silti kun niiden kanssa viestittelee, tuntuu kuin ne olisivat tuossa vieressä jakamassa mainioita ohjeitaan sekä muita apujaan. Suuri kiitos kaikille!
Lue myös 30 ensimmäistä huomiotani:
Kuukausi opintovapaalla ja unelmieni matkalla – mitä olen oppinut?
Postauksen kuvat Canggusta, lokakuu 2017.
