Niin paljon odotuksia: ensimmäinen suomalainen matchakirja

Olin todella yllättynyt, kun palasin töihin elokuussa ja törmäsin suomalaiseen matchakirjaan. Olin selaillut maailmalla monenlaisia matchakirjoja. Myönnän, että olin haaveillut sellaisen kirjoittamisesta itsekin joskus. Tein viime vuoden opinnoissa kirjalle jo suunnitelman sekä kirjoitin siitä kymmeniä sivuja. Sain kiitettäviä ja erinomaisia arvosanoja. Kun tarjosin kirjaa muutamille kustantamoille, kuulin muun muassa, että matcha on vielä liian marginaalinen aihe Suomessa, että kirjalle ei ole tarpeeksi lukijoita.

Olen ollut toista mieltä jo pitkään. Kun olen esimerkiksi käynyt helsinkiläisissä kahviloissa, olen huomannut todellisen matchahypen. Viime vuoteen verrattuna matchaa saa jo niin monesta paikasta ja siitä on valmistettu täälläkin myös jäätelöitä sekä muita leivonnaisia.

No, nyt se on täällä ja jonkun toisen kuin minun tekemänä. Ensimmäinen suomalainen matchakirja, Mahtava matcha (Minerva, 2018) keskittyy ruokaan. Kirjassa on 50 reseptiä sekä suolaisiin että makeisiin matchaherkkuihin. Ne ovat kaikki käännösreseptejä ja moni niistä on tuttu minulle esimerkiksi Japanista. Myös kotona olen tehnyt jo vuosia silloin tällöin muun muassa matchapopcorneja sekä -mehujäätä.

Nyt mieleni tekee kokeilla kirjasta pian ainakin granaattiomenamatchaglögiä ja matchamojitoa.

Vaikka alussa vähän ruikutinkin, iloitsen uudesta matchakirjasta. Hienoa, että matchatietoutta levitetään nyt suomalaisille näiden maukkaiden reseptien kautta.

Mutta lukiessani kirjan lyhyen johdannon minua vähän harmittaa. Siellä on puutteellista tietoa. Odotin jotenkin niin paljon enemmän ja muuta kuin tällaista.

Esimerkiksi:

1. ”Ohuesta (usucha) tulee huonolaatuisempaa matchaa, sillä siihen käytetään vähemmän teejauhetta suhteessa veteen.”
   Väärin: jos matchajauhe on laadukasta, sen määrällä ei ole vaikutusta. Tee on yhtä hyvää ohuena sekä paksuna. Ohueen matchaan on helpompi jopa vispata näyttävä matchavaahto. Toiset puolestaan tykkäävät juoda matchan paksumpana, ja varsinkin seremonioissa käytetään koichamatchaa. Kahviloissa tarjoillaan puolestaan usein usuchaa.
2. ”Jonkin verran korkealaatuista matchaa saadaan myös Koreasta.”
   Väärin: Etelä-Koreassa tuotetaan malchaa. Sitä voidaan kasvattaa joissakin paikoissa samoin kuin japanilaista matchaa eli teepensaat peitetään auringonvalolta, mikä vähentää teen kitkeryyttä. Mutta yleensä malcha on japanilaista matchaa kirpeämpää sekä tunkkaisemman väristä. Olen törmännyt matkoillani myös muun muassa srilankalaiseen “matchaan” ja jopa kiinalaiseenkin, mutta aito matcha tulee Japanista.
3. ”Mitä enemmän Matchaa päivässä juo, sitä pienempi on diabetesriski.”
   Nooh: Huomaan, että oikoluku on jäänyt ehkä vähälle ja matcha kirjoitetaan kirjassa milloin isolla ja milloin pienellä kirjaimella.
   Lisäksi siinä väitetään paljon tuollaisia terveysväittämiä, joille ei ole viitattu mitään lähteitä. Vaikka haluan uskoa matchan hyvää tekeviin vaikutuksiin, kuten tekee melkein koko Japanikin, en kirjoittaisi mistään terveysvaikutuksista ilman näyttöjä, en ainakaan yhtä vahvoilla väitteillä. Kirjasta jäi paljon kysymyksiä, joille haluaisin vastauksen.

Olen myös hämmentynyt, kuinka kirjassa korostetaan matchan laatuvaatimuksia. Se on tietenkin hyvä asia yleensä, mutta mielestäni ruoanlaitossa voi käyttää hyvin halvempaakin matchaa tai muita vihreän tee -jauheita. Esimerkiksi voimakkaiden suklaareseptien kanssa hyvälaatuinen vihreä tee -jauhe vaikkapa sieltä Etelä-Koreasta sopii oikein – ja tulee paljon edullisemmaksi.

Johdantopuheessa kerrotaan myös matchateestä, jonka valmistamiseen käytetään 1/4 teelusikallista matchajauhetta. Japanilaisissa teekaupoissa aloittelijoille suositellaan jopa kokonaista teelusikallista, joka sekoitetaan noin kahteen desilitraan kuumaa (ei koskaan kiehuvaa) vettä. Ammattilaiset käyttävät yhteen annokseen jopa 1,5 teelusikkaa matchajauhetta.

Ja tämä olisi ollut myös kiva vinkki: bambuvispilää kannattaa aina liikuttaa M-kirjaimen muotoisesti laakeassa matchakupissa. Näin pintaan nousee kaunis, kermainen vaahto ja kokkareet hajoavat varmasti.

”Matcha ei aiheuta kahvin tapaan hötkyilyä. Teaniini parantaa myös mielialaa, rentouttaa ja lievittää stressiä.”

Mutta, mikään ei ole täydellinen. Ei edes ensimmäinen suomalainen matchakirja, vaikka niin olisin toivonutkin. Tämä on hyvä alku. Ehkä saamme joskus vielä lukea enemmän vihreän teen ja erityisesti matchan todistetuista terveysvaikutuksista, ihmisten omista kokemuksista ja enemmä jopa tekoprosessista, joka on äärimmäisen mielenkiintoinen.

Erityisen mainiota kirjassa on kuitenkin kohta, jossa kerrotaan matchan vaikutuksesta mieleen. Allekirjoitan tämän niin isosti:

”Matcha ei aiheuta kahvin tapaan hötkyilyä, sillä sen aineet tasapainottavat toistensa vaikutusta. Varsinkin teaniini vähentää kofeiinin vaikutusta. Teaniini parantaa myös mielialaa, rentouttaa, lievittää stressiä ja levottomuutta ja parantaa unen saantia ja ylläpitää keskeytyksetöntä unta.”

Kiitos se taitaa kuulua matchalle, että olen nykyisin parempi nukkuja!