Se on ihan sellainen parin tunnin retki, sanoivat joogakaverini, ja jatkoivat suostutteluani:
”Siellä on ihania valoja sekä mahtava ranta! Niistähän sinä tykkäät, Ak!”
Joo, olen messissä, sanoin heti. Minua ei tarvitse suostutella pitkään, kun kyse on auringonlaskuista ja valofestivaaleista. Nyt kun vielä on ollut monta aurinkoista päivää ilman sadetta, on miellyttävämpi lähteä retkelle kuin kaatosateen aikana.
Ja niin lähdimme iltapäivällä kohti Nusa Duaa. Tuota Balin ökykeskusta. Täysin turisteille tehtyä resortaluetta.
Olin kuitenkin varautunut, että matkalla saattaa mennä vähän enemmän kuin ”pari tuntia”. Matka-arvio oli 25 kilometriä ja jo menomatkassa meni sellainen 2,5 tuntia. Balin teillä on aina älyttömät ruuhkat!
Katso lisää jouluisia tunnelmia videoltani:
Jos et näe videota yllä, voit katsoa sen Youtubessa!
Kävin Nusa Duassa vuonna 2015, ja nyt muutamassa vuodessa sinne oli tullut huimasti lisää rakennuksia. Porttien sisäpuolella oli kuitenkin hiljaista. Jotenkin aavemaisen tyhjää. Mutta silti mielettömiä elämyksiä:
Uimarannat olivat edelleen puhtaita ja valkoista hiekkaa täynnä. Aaltoja ei ollut nimeksikään verrattuna Canggun aaltoihin. Ja auringonlasku merellä – se nyt vaan on parasta Balilla! Kookosten ja joogan jälkeen, tietenkin.
Paikalliset ottivat rannalla ahkerasti selfieitä ja pyysivät minuakin niihin. Sama selfieinnostus näkyi Light festival -alueella ja sain poseerata vaikka kenen kännykkäkuviin.
Olisimme halunneet mennä ajelemaan kuumailmapallolla, sillä yksi keikka maksoi alle seitsemän euroa. Mutta keskiviikkona kuumailmapallo oli korjauksessa. Ehkä se oli merkki; kuumailmapalloilu on aina ollut toivelistallani, mutta en ole koskaan uskaltanut sitä tehdä reissuillani yksin enkä ole saanut tarpeeksi innostettua seuralaisiani hommaan.
Ihmettelimme valaistuja kohteita alueella ja olimme kaikki sitä mieltä, että vaikka ne olivat hienoja, eivät ne vetäneet vertoja sille aidolle valoilmiölle, jota saimme todistaa vähän aikaisemmin. Eli auringonlaskulle.
Mutta kaikki valot ovat kyllä aina kivoja! Luonnolliset ja rakennetut. Etenkin niiden yhdistelmät.
Festivaalialueella soi mahtava musiikki ja siellä pyöri kaikenlaista kauppiasta. Tuli sellainen sopivasti lapsenmielinen olo. Vähän niin kuin olisi ollut taas joulu – vaikka se oli melkein kaksi viikkoa sitten ja loppiainenkin kolkuttelee ovella.
Kahdeksan tunnin matkalla ehti jutella paikallisen, 24-vuotiaan taksimiehen kanssa vaikka mitä mielenkiintoista balilaisesta kulttuurista. Esimerkiksi, miksi balilaiset eivät käytä mielellään kondomeita (mikä syy: ne ovat muun muassa kalliita ja vaikeasti saatavilla). Tai miksi eronnut nainen on niin tabu asia Balilla (lapset jäävät erossa isälle ja nainen usein eristyksiin; kyläyhteisö yleensä hylkää hänet ja häntä saatetaan hävetä loppuelämän).
Kuljettaja markkinoi Nusa Duan rantoja myös täydellisenä rauhan ja balilaisen luonnon tyyssijana. Vähän nauratti hänen kommenttinsa tekoresortista – jossa edes paikallisilla warungeilla ei ole mahdollisuus toimia. Kaikki liiketoiminta on suurten ketjujen, lähinnä kansainvälisten toimijoiden halussa Nusa Dualla.
Samalla tuli katseltua ja kommentoitua myös sekavaa liikennettä ikkunasta. Missä on tämän pienokaisen kypärä keskellä pääkaupunki Denpasarin hulluja ruuhkia?
