Malediivien Eid-juhlat ovat ihmeelliset! Supervärikkäät, märät ja pitkät. Niitä juhlitaan kolme päivää. Tänä vuonna virallinen juhlapäivä oli 1. syyskuuta.
Ehdin loistavasti mukaan juhlien toiseen päivään. Ja tänään sunnuntaina on menossa kolmas päivä.
Kun venekyytini saapui lauantaina läpi myrskyn pienelle Maafushin saarelle, sain ensimmäisenä kasvoihini punaista maalia. Sitten vihreää.
Kohta läsähti jalkoihini vesi-ilmapallo. Toinen ja kolmas.
Tanssijat valtasivat kadun. Nuoret miehet kiipeilivät kookospuuhun. Naiset pelasivat pesäpallon tapaista peliä tennismailoilla.
Tuli hämärä ja siesta. Rapakot olivat värjäytyneet punaisiksi ja vihreiksi.
Illalla alkoivat uudet juhlat. Koko saari on yhtä suurta kansantanssilavaa. Kädet, jalat ja lantiot heiluvat hikisessä rytmissä. Musiikki soi aamuyöhön, melkein ensimmäiseen rukouskutsuun saakka.
Sunnuntaiaamusta lähtien sai taas väistellä väripyssyjä, vesikannuja sekä -letkuja ja kiinniottavia ihmisiä, jotka kantavat kiljuvan turistinkin mereen.
Paikallisilla on edessä lomaviikko ja muun muassa koulut sekä virastot ovat kiinni. Rannat täyttyvät ihmisistä, musiikista ja hulvattomasta menosta. Ja tietenkin punaisesta ja vihreästä kasvimaalista, joka on yllättävän tarttuvaa ja vaikea saada saippuallakaan pois ihosta.
Tätä värijuhlaa (Eid-ul Al’haa) vietetään Malediiveilla vuosittain paaston loppumisen merkiksi elo–syyskuussa. On kyllä loistava ajoitus matkalleni, sillä juhlissa kaikki tulevat – paitsi sotkemaan kasvoni, niin myös – juttelemaan sekä kutsuvat innokkaasti koteihinsakin juhlahumuun.
