Ruokaorgasmeja viidakossa – ja mies niiden takana , Adventurista

”Sielunruokaa.”

”Voittaa Michelin-ravintoloiden annokset.”

”Balin ruokajumala.”

”Laitonta tarjoilla ruokaorgasmeja keskellä viidakkoa.”

Simon Jongenotter, 36, saa ylistystä – missä tahansa hän työskenteleekin. Hän kertoo avoimesti onnistumisistaan ja iloitsee niistä.

Bali Silent Retreatissa on monta kansiota palautetta, jota Simon on saanut työstään. Toinen mokoma kehuja löytyy internetistä ja sosiaalisesta mediasta – niin hänen nykyisestä kuin edellisistä töistä.

Hollannissa syntynyt Simon on nyt viettänyt viitisen vuotta keskellä Balin maaseutua, jossa hän vetää hiljaisuuden retriitin keittiötä. Aluksi hän tuli retriittiin vapaaehtoiseksi. Muutaman kuukauden matkustelun jälkeen hän päätti palata ja jäi sille tielle. Retriittikeittiön lisäksi hän rakentaa parhaillaan kokkikoulua vanhaan navettaan ja suunnittelee uusia projekteja.

– Bali vetää puoleensa luovuutta ja innovaatioita. Kukaan ei silti tule tänne rikastuakseen. Bali valitsi minut ja toistaiseksi viihdyn täällä hyvin. Suurin tavoitteeni on perustaa tänne joskus suuri lähiruuan viidakko, Simon kertoo.

”Kravatti kiristi liikaa”

Intohimonsa ruokaan Simon löysi jo 9-vuotiaana ja alkoi jo tuolloin kokkailla kotona monimutkaisia reseptejä. Hän päätti kuitenkin opiskella it-alaa ja ehti työskennellä hetken kravatti kaulassa toimistossa, kunnes se alkoi ahdistaa liikaa ja hän vaihtoi suuntaa kokonaan sekä lähti Hollannista.

Yli kymmenen matkavuoden aikana Simon ehti valmistua kokiksi Lontoossa ja henkiparantajaksi Australiassa. Nyt hän harjoittaa molempia puoliaan Balilla. Vapaa-aikoinaan hän muun muassa viljelee kasvimaataan, joogaa sekä meditoi.

”Kukaan ei tule tänne rikastuakseen. Bali valitsi minut.”

Työpaikallaan joka päivä hän tekee keittiötiiminsä kanssa noin sata ruoka-annosta. Hän kertoo mielikuvituksensa laukkaavan jatkuvasti – ja se todistettavasti näkyy hänen suunnittelemissaan annoksissa. Hiljaisuuden retriitissä viettämieni kuuden päivän aikana jokaisella kolmella aterialla oli aina eri ruokaa ja niin monta eri vaihtoehtoa. Buffet-pöydän annokset olivat kauniita ja niissä oli kekseliäitä makuyhdistelmiä sekä kokeiluja.

Edellisen päivän tähteitä hyödynnetään myös ja ylijäämästä tehdään uusia herkkuja.

– Melkein kokonaan aurinkoenergialla toimivan keittiömme tavoite on, että se ei tuota yhtään ruokajätettä. Parhaimmillaan puolet ruuasta on suoraan omasta maastamme. Noin 80 prosenttia on lähiruokaa ja kaikki ruoka on indonesialaista.

”Yhteyden voi tehdä muutenkin kuin ruualla”

Simonin työ on liikkuvaista. Milloin hän on seminaarissa Australiassa, milloin koulutuksessa Euroopassa. Kotonaan Hollannissa Simon vierailee samalla, kun hän reissaa Euroopassa. Silloin hän tankkaa muun muassa silliä.

– Vaikka tarjoamme retriittivieraille pääosin kasvisruokaa, en ole itse kokonaan kasvissyöjä. Euroopassa on mahtavia maitotuotteita ja silliä, joita ikävöin Balilla ollessani.

Bali Silent Retreat -keskuksen ruuat ovat pääsääntöisesti gluteenittomia, maidottomia ja sokerittomia. Eläinkunnan tuotteista käytetään vain Simonin suosikkeja, hanhenmunia, jotka hän saa omalta pihaltaan.

– Uskon, että jokaisen keho valitsee niitä ruoka-aineita, jotka ovat hyväksi ja joita itse kukin tarvitsee.

Retriittiateriat Simon suunnittelee pääosin itse, mutta hänen apunaan niitä valmistamassa on päivästä riippuen neljä–viisi paikallista kokkia. Joka viikko hän kokeilee kymmeniä eri reseptejä ja nauttii itsekin ruuistaan.

Balilla Simon on oppinut erityisesti retriitissäkin noudatettavan hiljaisuudessa syömisen taidon.

– Euroopassa ruokailuun liittyy niin paljon ääntä ja aktiviteettejä. Ystäviä nähdään ruuan ääressä. Bali on kuitenkin opettanut, että toiseen ihmiseen yhteyden voi tehdä muutenkin kuin ruuan avulla. Ja toisekseen, ruuasta voi nauttia myös kaikessa hiljaisuudessa. Yksinkin, mutta mieluummin yhdessä.

6 ruokaan liittyvää periaatetta – Simonin lista

Osoita kiitollisuutta
Moni unohtaa ilmaista tai edes ajatella kiitollisuuttaan, kun kysymys on ruuasta, koska se on niin selvä asia. Mutta jokaisen kannattaisi miettiä ruuan ääressä edes minuutin ajan luontoa, ruuan tuottajaa tai vaikkapa kauppiasta, joiden avulla pöytään tulee maukasta ja ravitsevaa ruokaa. Se on siunaus, josta saamme nauttia ja sille pitää osoittaa kiitollisuutta, Simon sanoo.
Syö tarpeeksi hitaasti
Muistatko vielä 20 minuutin säännön? Sen, jonka mukaan aivoilta vie 20 minuuttia rekisteröidä, että vatsa on täynnä. Hidas ruokailu estää ylensyömisen. Lisäksi se antaa mahdollisuuden nauttia hyvästä ruuasta mahdollisimman pitkään, Simon kertoo.
Viritä moraalinen kompassisi uudelleen
Kuinka moni tuntee syyllisyyttä, kun syö herkullista keksiä? Se kannattaa lopettaa. Simonin mielestä syyllisyys on kehollemme vaarallisempaa kuin keksin syöminen. Jos mielesi tekee jotain hyvää, nauti siitä jokaisella haukkauksella ja unohda ruokaan liittyvät pahat ajatukset. Ne eivät tee kenellekään hyvää, Simon vakuuttaa.
Tarkista lähiruoan lähteet ja ole kekseliäs
Simon ei suosittele kenellekään ruuanlaittoa ennen kuin on tutustunut paikalliseen raaka-ainetarjontaan tarpeeksi hyvin. Ravintorikkaimmat ja maukkaimmat ruuat hän löytää Balilta ja mahdollisimman läheltä kotoaan – mikä on tietenkin aurinkoisella saarella aivan toisenlainen mahdollisuus kuin Euroopassa. Vaikka aina ei pystyisikään turvautumaan lähiruokaan, valintoja voi tehdä esimerkiksi puhtaan ja käsitellyn ruoan välillä tai pakkausprosessien kannalta, Simon opastaa.
Täytä lautanen kasviksilla
Simonin sääntö on 80–20, mikä tarkoittaa, että viidennes lautasesta on korkeintaan eläinperäistä ja loput kasviksia. Niistä saa tarpeeksi proteiinia ja tärkeitä hivenaineita, kun valitsee tarpeeksi monipuolisia kasviksia.
Jaa ruokasi
Vaikka Simon on oppinut Balilla syömään kaikessa hiljaisuudessa ja omassakin rauhassaan, hän yleensä suosii yhteisruokailuja. Yksin syöminen ei ole kenellekään hyväksi. Ruuasta voi jakaa pienen osan vaikka puistossa käyskentelevän ankan kanssa, hän sanoo. ”Kokkaa aina isoja annoksia, kutsu ihmisiä kylään ja jaa ylijäämäruokaa vaikka työkavereille”, Simon vinkkaa.