Menin tokiolaiseen apteekkiin, jossa oli lääkäri tavattavissa. Pyysin lääkettä yskääni ja lievään korvakipuuni.
Olin varautunut, että lääkäri kuuntelisi keuhkoni tai katsoisi korvani. Mutta hän piti minulle pienen ”puhuttelun”:
”Te länsimaalaiset ihmiset käytätte niin paljon maitotuotteita. Ja juotte sokerijuomia.
Lisäksi pidätte t-paitoja vielä syksyllä, kun ilmassa on jo talven merkkejä. Jos kurkustasi tulee jo limaa, kehosi on aloittanut puhdistautumisen.
Kun hankit itsellesi lämpimät vaatteet ja suojamaskin, sekä peset kädet hyvin, juot kuumaa ja lepäät kunnolla, pysyt terveenä talven flunssaepidemiassa.”
Hän ei katsonut korvaani eikä kurkkuuni, vaan määräsi paketin paikallista buranaa, joka on tehoiltaan vain puolet suomalaisesta, sekä jotain hunajainkivääridroppeja.
Hän oli poikkeuksellinen lääkäri ja kertoi asiat suoraan; selvästi hän oli tottunut työskentelemään länsimaalaisten kanssa. Ei hän nyt välttämättä käyttänyt sanasta sanaan noita sanoja kuin yllä kirjoitin, mutta hänen viestintätapansa oli tehokas. Melkein pelottava.
Mutta totta: kun päivällä lämpötila huitelee jossain 20 asteessa, japanilaisilla on kevytuntuva- ja villakangastakit sekä paksut kaulahuivit, kun taas moni turisti hengailee lyhythihaisissa. Jopa shortseissa.
Talven merkkejä näkyy myös luonnossa: ruska on hiljalleen alkamassa Tokion seudulla. Ja se tarkoittaa myös ”puiden pukemista”.
Säärystin lämmittää… tuholaisia
Rikugien-puutarha on yksi Tokion vanhimpia ja ehkä kaunein japanilainen puutarha. Viime päivinä se on alkanut valmistautua talveen: muun muassa männyt saavat ympärilleen komo-makeja.
Komo-makit näyttävät kuin puiden kaulureilta tai säärystimiltä. Niiden on tarkoitus lämmittää, mutta ei puita, vaan haitallisia hyönteisiä. Niitä, jotka syövät mäntyjen neulasia – mikä puolestaan heikentää puun elinvoimaisuutta.
Komo-makin yläosan vyö sidotaan löysemmin, jotta tuholaiset pääsisivät lämmittelemään sen alle. Mutta alaosa sidotaan tiukemmin, että hyönteiset eivät pääse ansasta pois.
Kun kevät saapuu, tämä riisikuidusta tehty matto poistetaan ja poltetaan hyönteisten kanssa. Menetelmää on käytetty jo Edo-kaudella (1600–1868).
Rakentamista zen-tilassa
Toinen jännä ilmiö japanilaisissa puutarhoissa on yukitsurit eli niin kutsutut talvihenkselit, jotka puetaan puiden latvojen ympärille. Ne tukevat raskaiden puiden oksia lumisateilta.
Köydet näyttävät kuin sateenvarjolta, joilla suojataan erityisesti hedelmäpuita talvikaudella. Mutta myös muita puita on nyt vyötetty yukitsureilla Rikugien-puistossa, vaikka Tokiossa lumisateet voivat jäädä todella heikoiksi.
Molempia menetelmiä käytetään myös eteläisemmässä Japanissa, aina Fukuokassa saakka.
Nyt kun katselin kuvia talvisista yukitsureista, melkein toivon, että näkisin ne joskus (ei tällä reissulla) lumen peitossakin. Suojatut puut ovat talvella niin kauniita, vaikka kyllä ne ovat näin ruskan aikaankin upeita näkyjä.
Ja se niiden rakentaminen. Katselin, kun melkein kymmenen miestä asensi yukitsureja puutarhassa. He olivat mitanneet köydet oikean pituisiksi ja asettelivat ne täsmällisesti puun ympärille. Kuulin vain muutamia sanoja silloin tällöin, mutta muuten miehet näyttivät keskittyvän hommaansa ihailtavan rauhallisesti. He koskettelivat puun latvoja niin hellästi ja sitoivat solmut vasta, kun köydet oli aseteltu symmetrisesti oksien päälle.
Tällaista keskittymistä ja puiden arvostusta näkee ehkä vain Japanissa.
Henkselit ja kaulurit, pitäkää puut terveinä Japanin viileässä talvessa!
Suositus syysruskan katselemiseen: Rikugien-puutarha Tokiossa
Kaunis puisto (300 jenin eli noin 2,30 euron pääsymaksu) ja matchasetti 510 jeniä.
