Pakoon Tiranan kuumuutta – helppo viilennys Dajti-vuorella?

 

 

Syyskuun alku Tiranassa voi olla vielä todella lämmin. Kuuma. Tällä hetkellä päivälämpö on noussut yli 30 asteen.

Mutta jännä juttu on se, että täällä vuorten ympäröimässä kaupungissa kuumuus ei tunnu minusta niin tukalalta kuin sen voisi kuvitella tuntuvan. Se johtunee osin alhaisesta kosteusprosentista ja hentoisesta tuulesta, joka on viilentänyt kivasti viime päivät.

Puolipilvistäkin on ollut. Mutta sormukseni ja kellon rajoista huomaan, että aurinko on tarttunut pikkuisen. Hiukseni vaalentuivat jo ensimmäisen päivän Tirana-kierroksellani.

Eilen hiukseni pääsivät lepattamaan Dajti-vuoren tuulessa. Viileästä paikasta huolimatta siellä tuli kunnon hiki, mutta se taas oli seurausta monen tunnin kävelystä Albanian upeassa luonnossa.

 

Jos video ei näy yllä, sen voi katsoa myös Youtubesta.

 

Dajti ja sen köysirata ovat Albanian suosituimpia nähtävyyksiä. Vuorenhuippu on yli 1600 metrissä. Köysirata vie vartissa melkein perille, yli 1200 metriin. Mutta siitä on vielä tiukka nousu huipulle.

Ympärillä on kaunis kansallispuisto. Köysiradan päätepisteeltä löytyy kaikenlaista toimintaa, kuten minigolfia, ammuntaa, hevosajelua sekä kaksi ravintolaa.

Hotellikin löytyy ja sen ravintolan tasanteelta on hulppeat näkymät Tiranaan, mutta valitettavasti se ei ollut auki, kun vierailin paikassa.

Tiranan keskustasta pääsee bussilla melko lähelle köysirataa – ja sinisen linja-auton maksu on 0,30 euroa. 40 Albanian lekiä. Matkaa on noin kuusi kilometriä.

Mutta bussipysäkiltä on jyrkkä, noin 10–15 minuutin nousu kohti köysirataa. Kuumana päivänä otin keskustasta taksin ja se maksoi viisi euroa. Oli mielenkiintoista seurata aamuista elämää Tiranan historiallisen keskustan ulkopuolella.

Siellä kauppa käydään kaduilla. On vaatekojuja, hedelmätoreja sekä kalavaunuja. Koululaiset leikkivät ja seniorit istuvat kadunvarsilla. Mersujonot liikkuvat hitaasti kapeilla kujilla.

Mutta kohteeseen ei tarvitse jonottaa. Neljän tunnin aikana bongaan muutaman turistin Sveitsistä ja Saksasta.

Köysirata-ajelu maksaa aikuiselta kahdeksan euroa. Vaunut ovat lujaa, itävaltalaista tekoa, mutta ne heiluvat tuulessa kovasti.

Välillä vaunut sujahtavat pilviharsojen läpi. Alla näkyy yhä vähemmän taloja sekä enemmän vihreyttä. Kanoja sekä hevosia. Jos olisi vähän viileämpää, olisin lähtenyt hevosajelulle.

Tiranan maaseutu näyttää ylhäältä erittäin viehättävältä. On rapistuneita taloja. Uusia kerrostaloja. Hulppeita huviloita. Perinteisiä maalaistaloja.

Kun aurinko alkaa paistaa, köysiratavaunussa on tuskaisen kuuma. Mutta ulkona on niin, ah, raikas tuuli!

Paluumatkalla paikallisbussi on täynnä ja siellä voi saada melkein albanialaisen hieronnan. Niin paljon sulloutuu koululaisia ja aikuisia linja-autoon. Kuuden kilometrin matka tuntuu ikuisuudelta ja erittäin kuumalta, mutta onpahan halpa ja autenttinen kyyti!

Ja mikä parasta: sen kyydin jälkeen ulkoilma tuntuu älyttömän viileältä.

Dajti-köysirata kannattaa ehdottomasti käydä testaamassa Tiranassa!