Opintolaina asuntosäästötilille. Opintolaina osakkeisiin. Edullista opintolainaa suositellaan nyt sijoitettavaksi, ellei sitä tarvitse opintoihin.
Helsingin Sanomatkin kirjoitti viimeksi tänään aiheesta:
”Opintolainajärjestelmä on niin edullinen, että laina kannattaa periaatteessa nostaa ja laittaa vaikka pankkitilille, jos varmasti valmistuu ajoissa. Valtio maksaa ison osan lainasta takaisin, jos tutkinnon suorittaa vaaditussa ajassa.”
Arvaatteko, mitä minä tein opintolainallani 2000-luvun alussa?
No, matkustelin tietenkin.
Olin tehnyt opintojen ohessa töitä todella paljon. Opintotukea nostin silloin vain 1,5 vuoden edestä.
Kun olin ollut viisi vuotta opiskelijana ja saanut samalla lähes neljän vuoden työkokemuksen, päätin lähteä kansainväliseen työharjoitteluun Kanadaan.
Ei ollut opintolainahyvityksiä 16 vuotta sitten. Mutta sain nostettua muutaman vuoden opintolainat ja lähdin rikkaana naisena Thunder Bayhin.
Sain pientä harjoittelijan palkkaa, mutta opintolaina mahdollisti myös matkustamisen harjoittelun aikana.
Canadan Sanomissa oli yleensä lyhyitä ja leppoisia työpäiviä. Niiden jälkeen lähdin usein after workeille, ostarille tai joihinkin lähialueen nähtävyyksiin. Kiitos opintolainan, minun ei tarvinnut kituuttaa lainkaan.
Valmistuin, tulin kotiin ja olin työttömänä kaksi kuukautta, kun järjestelin asioitani ja tein muuttoa. Sen jälkeen sain töitä ja olen ollut sillä tiellä. Opintolainan maksoin pois hitaasti parissa vuodessa.
Enkä ole katunut kertaakaan, että käytin lainani matkusteluun. Olisin voinut panna sen ASP-tilille, mutta käytin sen Pohjois-Amerikan valloitukseen, itseni sivistämiseen, sisäiseen pääomaani. Rakkaimpaan harrastukseeni, matkusteluun.
Käytin opintolainani itseni sivistämiseen, sisäiseen pääomaani. Matkusteluun.
Se oli erittäin järkevää. Enpä ehtinyt työelämässä sittemmin reissaamaan yhtä huolettomasti kuin vasta vuonna 2017. Tai ehkä olisin ehtinyt, ja minun olisi pitänyt tehdäkin se, mutta olin niin kiinni muun muassa työssäni, että en tajunnut ottaa irtiottoa aiemmin.
Olisin saanut opintolainaa myös aikuisopiskelijana 2017–2018, mutta sen jätin välistä. Joidenkin mukaan menetin tuona 10 kuukautena muutenkin paljon työelämästäni ja uramahdollisuuksistani – mutta minulle se oli elämäni paras vuosi.
Sapattivapaa antoi uskallusta myös ajatella toisin monessa asiassa. Pienempiä, tärkeitä oivalluksia olen saanut koko ajan. Kenties se antoi sysäyksen uusiin, suuriin juttuihin, joita en vielä itsekään tiedä.
Jos olisin nyt parikymppinen opiskelija, ottaisin opintolainaa, hakeutuisin vaihtoon niin monta kertaa kuin mahdollista ja reissaisin koko ajan.