Suomalainen keittiömestari Markus Aremo vietti marras–joulukuussa neljä viikkoa Japanissa ja työskenteli residenssikokkina.
Samalla kun Markus oppi uusia juttuja japanilaisesta keittiöstä, esitteli hän suomalaisia makuja paikallisille Shimanen prefektuurissa.
Kuukauden aikana hän kokkasi niin julkisissa tilaisuuksissa kuin pienemmissä illanvietoissa Yunotsussa sekä sen lähellä olevissa paikoissa.
Viimeisen Japanin-viikon illallisella Markuksen ruoka herätti pöytäseurueissa monia ylistäviä kommentteja:
”Juustoa manteleista? Mitä se on? En ole koskaan aiemmin maistanut vegaanijuustoa.”
”En tiennyt, että kehäkukkia tai havunneulasiakin voi käyttää ruuanlaitossa.”
”Markuksen ruoka on lähempänä luontoa kuin japanilainen valmistustapa.”
”Onko suomalainen ruoka aina näin hyvää?”
Nordic dinner -tapahtuman yksi alkupala sisälsi mantelijuustoa, joka oli täysin uusi tuttavuus joillekin paikallisille – kuten oli kikhernehummuskin.
Myös Markuksen tapa käyttää merilevää ja voita vaalean leivän täytteenä ihastutti.
Kokonaisuudessaan illallismenu näytti tältä:
Residenssikuukausi oli Markuksen ensimmäinen Japanin-vierailu, jonka takana on Suomen Japanin instituutti. Hän asui Hïsom-majatalossa yhdessä toisen residenssivieraan, Anna-Kaisan Haanahon kanssa.
Vierailu poiki paljon julkisuutta ja vilkastutti pienen Hiso-Yunotsun elämää. Paikalliset lehdet ja uutismediat kertoivat Anna-Kaisan ja Markuksen töistä.
Markus kertoo löytäneensä paljon uusia raaka-aineita, joita hän aikoo viedä Suomeen – ainakin tietämyksen tasolla.
Japanilaisesta misokeitosta hän haluaisi kehitellä skandinaavisen version. Hän paljasti niin ikään suunnittelevansa suomalaisen kokkiresidenssin perustamista.
Markuksen suosikit Shimanessa top 10
Markus on helsinkiläinen keittiömestari, joka on palkittu kahdella Michelin-tähdellä. Hänet on valittu myös vuoden kokiksi 1999.
Japanissa hän teki shimanelaisista suosikeistaan listan ja esitteli sen paikallisille ravintola Kura Niwassa.
”Näitä raaka-aineita suomalainen ravintola- ja catering-alakin voisi käyttää.”
Listauksessaan hän korosti helppoja, arkipäiväisiä ruokia.
– Ajattelin top 10 -listani niin, että näitä raaka-aineita suomalainen ravintola- ja catering-alakin voisi käyttää. Olisin voinut tehdä myös top 50 -listan, sillä kaikki ruoka on ollut täällä niin hyvälaatuista.
- Yuzu
”Käytin nyt ensimmäistä kertaa paikallista yuzu-hedelmää, mutta en taatusti viimeistä kertaa. Se tuo ruokaan todella raikkaan maun.” - Egoma (shisoa muistuttava)
”Suomalaiset tykkäävät kaikesta terveellisestä. Shison (egoman) siemenet sopivat salaateista leivontaan.”
Shiso on osa veripeippien ryhmää, joiden lajeja käytetään eri tavoin. - Sobatee
”Soba- eli tattaritee maistuu elegantilta, ja siinä on rikas maku. Se sopii myös kokkaamiseen, mutta saattaa vaatia hieman totuttelua.” - Persimon
”Nyt on ollut hyvin kaki- eli persimonkausi. On ollut kiva nähdä niitä joka puolella.
Olen syönyt niitä paljon kuukauden aikana.” - Punasikuri
”Monipuolinen vihannes, joka sopii aikuisille. Sen voi keittää tai jopa grillata.” - Kalatahna
”Paikallinen, makrillista valmistettu tahna sopii hyvin kastikkeiden mausteeksi.” - Ponzu
”Valmis sitrus-soijakastike eli ponzu maistuu raikkaalta ja se sopii erityisesti kesään.” - Japanilainen nauta
”Shimanen wagyu on ensiluokkaista lihaa.” - Paikallinen merilevä eli iwanori
”Paikallinen kallioilta kerättävä merilevä tuo ruokiin voimakkaan, merellisen maun.” - Kana
”Shimanessa kasvanut kana on täysin toisenlaista kananlihaa, johon olemme Suomessa tottuneet.”
Oletko jo Adventuristan fani Facebookissa?
