Nallikari ja Oulun kansainvälisin bistro

”Nallikarin hiekkaranta on kenties Suomen kaunein ranta.”

Näin Helsingin Sanomat otsikoi pienen jutun printtilehdessään 19. heinäkuuta.

Noin viikko myöhemmin Nallikarissa bongattiin brittikokki Gordon Ramsay, joka vieraili siellä paikallisessa ravintolassa.

Tänä kesänä Nallikari on ollut erityisen suosittu. Moni tuttuni on käynyt rannalla ensimmäistä kertaa ja he ovat ihastelleet tätä paikkaa.

Vuonna 2019 Suomen parhaaksi valitulla caravan-alueella, Nallikari lomakylässä, on ollut vilkasta menoa hiljaisen kevään jälkeen.

Siellä kuulee naurua ja musiikkia usein läpi yön, ja runsaasti eri kieliä. Norjalaiset taitavat olla suurin lomailijaryhmä.

Kesän 2020 alussa lomakylän porttien viereen avattiin uusi ravintola, Nallikari Bakery & Bistro. Sen omistajat pyörittävät toistakin, perinteistä Nallikari-ravintolaa rannalla – tuota, jossa huippukokkikin kävi viikko sitten.

Olen ihastunut tuohon moderniin bistroon, josta saa aamiaista, brunssia, lounasta ja paljon erilaisia pikkusuolaisia.

Sinne karavaanarit tulevat iltaviineille ja täytetyille voileiville. Pannupizzat ja tanskalaistyyliset smörrebrödit näyttävät oikein herkullisilta.

Kaikki tehdään bistron omassa keittiössä, mainitsivat työntekijät, kun kävin ensimmäisen kerran.

Keittiössä taiotaan myös supermakeat kakut, joissa käytetään kotimaisia marjoja sekä mahdollisuuksien mukaan muitakin paikallisia raaka-aineita. Spesiaalikoristeina näkee muun muassa kukkia ja kultahippuja.

Vitriinin valikoimista on vaikea valita yhtä; kaveriporukan tapaamisessa jokainen valitsi eri maun. Snickers-kakun maistelija taisi muikistella leveimmin, mutta kyllä pistaasi- ja mansikkakakuissakin riitti makeutta.

Tämä raikas ravintola sopii viilentymiseen kesäpäivänä; ympärillä on myös iso terassi. Mutta näkisin, että paikka toimii myös talvella tunnelmallisena lämmittelypaikkana, jossa voi nauttia kaakaota ja muita lämpimiä herkkuja.

Se perinteinen Nallikari-ravintola on sijainniltaan ehkä aavistuksen miellyttävämpi, sillä sieltä on merinäkymät. Mutta bistrossa on uuden viehätystä ja kepeyttä. Niinä muutamina kertoina, kun olen siellä käynyt, siellä on ollut paljon turisteja. Etenkin norjalaisia.

Välillä olen unohtanut, että olen Oulussa, kun bistron fiilis on ollut niin kansainvälinen. Turistit noutavat avaimiaan respasta ja tulevat kahvilan puolelle tutustumaan oululaisravintolan tarjottaviin.

Tämän postauksen kuvani olen tarkoituksella ottanut hiljaisempina aikoina.

Kävin kerran myös tekemässä etätöitä siellä, ja jos pieni taustamelu ei häiritse, paikka on oikein kiva myös työskentelyyn.

Wifiä ei tosin ole ravintolan puolella, ja se henkilökohtaisesti tärkein asia eli tee on vähän niin ja näin. Pussiteetä on kyllä runsaasti, mutta näkisin tällaisessa paikassa valikoiman haudutettua teetä.

Yksi vaihtoehto laadukasta mustaa, valkoista ja vihreää irtoteetä sopisi tällaiseen paikkaan. Myös jokin perioululainen juttu olisi kiva olla valikoimissa, kenties kokonainen järkevien tuotteiden matkamuistomyymälä.

Mutta kaiken kaikkiaan: Nallikarin uimaranta jo näine kaupallisine palveluineen on kyllä upea läpi vuoden. Lähellä on monenlaista toimintaa ja se tärkein: Suomen kaunein hiekkaranta.

Ranta on lisäksi lähellä keskustaa ja sinne kulkee upea kevyenliikenteen reitti kaupungista – esimerkiksi viehättävän Pikisaaren läpi.

Olenkin jo kaikille tutuilleni hehkuttanut, että bistroon pääsee karkuun sateita tai ikään kuin piiloon rannan hälinää, jos sattuu paikalle aurinkoisena päivänä.

Se sopii monenlaiseen rentoutumiseen sekä ruoan nauttimiseen, ja syrjäisen sekä kauniin sijainnin vuoksi vaikkapa treffeille.

Hurraa! Nyt tämä lapsuuteni hiekkaranta, jossa harjoittelin aikoinaan uimaan, alkaa hiljalleen näyttää oikein komealta ja turistiystävälliseltä paikalta.

Kommentoi postausta alla

%d bloggaajaa tykkää tästä: