Onko täällä ketään muita, joiden mielestä käynti uudessa kahvilassa tai muussa korkkaamattomassa paikassa tuntuu minilomalta?
Hiljattain olen huomannut, että täältä Oulustakin löytyy esimerkiksi monta kahvipaikkaa, jossa en ole vielä koskaan käynyt – muista kohteista puhumattakaan. Niissä vieraileminen tuntuu minusta minireissulta, vaikka yhdistäisin ne työpäivään.
Yksi uusimmista kahviloista täällä Oulussa on avattu äskettäin kotini lähelle, Toppilan merelliseen kaupunginosaan. Vuokra-asuntoja tarjoava Joo Kodit lanseerasi Joo Hetki -kahvilan, joka sijaitsee Toppilansalmessa. Kätevää ja niin kivaa, että aina ei tarvitse mennä keskustaan kahville.
Joo Hetki palvelee hyvin myös heitä, jotka retkeilevät esimerkiksi Nallikarissa ja Hietasaaressa. Oulun keskustasta on kahvilaan reilut kolme kilometriä.
Puolikas etätyöpäivä kahvilassa osoitti tällä viikolla, että se on lyhyessä ajassa saanut jo moninaisen asiakaskunnan ja meno on varsin rentoa, vaikka jengiä riittää. Siellä kävi Joo-talon asukkaita, vanhempia vauvoineen, teinejä, opiskelijoita ja palaverin pitäjiä.
Erityistä plussaa on kyllä paikan koiraystävällisyys: useampia karvakavereitakin näkyi tuona päivänä.
Tila on valoisa ja pehmeän pastellisilla sävyillä sisustettu. On isoja pöytiä, joissa on hyvät virranlatauspisteet. Sohvanurkkaus. Pieniä looseja, joissa voi esimerkiksi opiskella tai pitää kokouksia rauhassa. Terassi.
Isoimmilla pöydillä on piristämässä aidot, näyttävät kukkakimput. Lehtihyllyltä löytyvät monet lautapelit sekä uusimmat aikakauslehdet – valikoima on parempi kuin kirjastossa.
Tällä hetkellä Joo Hetki -kahvila on auki arkisin 7.30–20. Se toimii hyvin after work -paikkanakin, sillä sieltä voi ostaa viiniä ja mietoja alkoholijuomia. Myös holitonta on tarjolla.
Vitriini on täynnä erilaisia herkkuja, joista osa tehdään paikan päällä. Valikoimasta löytyy mahtavasti vegaanituotteita ja gluteenittomia versioita. Talvilomaviikolla silmiin osuu överimakean näköinen ”joonitsi”-leivonnainen; donitsin nimi tulee tietenkin Joo-konsernista.
Hinnatkaan eivät ole vielä ainakaan liian korkeita. Suolaisen pienen piiraan saa 2,50 eurolla. Samoin yhden hengen prinsessaleivos on 2,50 euroa. Tällä hetkellä ”lounas ja aamiainen ovat tauolla”.
Ehkä ainoa miinus tulee paikan teevalikoimasta. Seinällä lukee kyllä ”irtotee”, mutta minulle tarjottiin ainoastaan 1,80 euron pussiteetä. En osannut kysyä irtoteetä, kun en katsellut tarpeeksi ympärilleni.
Mielestäni tällaiseen paikkaan sopisi myös matcha latte, sillä erikoiskahvejakin on monia erilaisia. Tai joku todella hyvä muu japanilainen vihreä tee – vaikkapa perussencha.
Teetoiveterkkuja kahvilan henkilökunnalle, erityisesti sen kehityspäällikölle; kun googlasin tietoja paikasta, huomasin, että hän on ruokavaikuttajanakin tunnettu Hanna Himanka (entinen Gullichsen), joka tunnetaan ehkä parhaiten avokadopastastaan.
Pienoisesta teepettymyksestä huolimatta visiitit Joo Hetki -kahvilassa tuntuivat minilomalta. On hetki aikaa istahtaa alas ja nauttia uuden paikan tunnelmasta.
2 comments
Oho, vai on se kahvila! Kuljen tuon paikan ohitse vähintään viikoittain, mutta tähän postaukseen asti olen kuvitellut sen olevan Joo-kotien toimisto ja toisaalta aina viimeistään siinä kohdalla olen vaihtanut kadunpuoltakin. Paikka näyttää viihtyisältä, ehkäpä nyt tulee sitten käytyäkin. Kiitos silmiäavaavasta postauksesta 😀
Oman kokemuksen mukaan teevalikoima on varsin usein vähän turhan niukka, ehkäpä teellä ei sitten edelleenkään ole samalla tavalla kysyntää kuin kahvilla, vaikka itse varmaan suosisin kyllä monesti teetä. Hinnat tosiaan vaikuttavat varsin miellyttäviltä.