Lähes kaikilla aasialaisilla naisilla on luonnostaan hiukset, joita olen aina vähän kadehtinut: ne ovat mustat, paksut, kiiltävät ja piikkisuorat! Tai ainakin tällainen mielikuva minulla on.
Kun lähdin opintovapaalleni, värjäytin hiukseni taas mustaksi pitkästä aikaa. Olin niin onnellinen, kun sain vieläpä toivomani sinimustan sävyn – vaikka pankkitilini köyhtyi siitä melkein 200 euroa. Sitä ennen minulla oli lähes neljän vuoden käsittelemätön kausi. En värjännyt hiuksiani, vaikka en yhtään pitänyt punapigmenttiä puskevasta hiusväristäni. Silloin kukkaroni oli tyytyväinen.
Lapsesta lähtien minulla on ollut luonnostaan tummanruskeat hiukset. Jossain vaiheessa ne alkoivat kuitenkin vaalentua luonnostaan ja samalla hiuslaatuni muuttui pörröisämmäksi. Semmoiseksi karheaksi ja suihkun jälkeen kihartuvaksi.
Kaipasin koko ajan lapsuudesta tuttuja tummia, kiiltäviä hiuksiani, ja siksi päädyin vaihtamaan väriä ennen reissuun lähtöä. Virhe! Vaikka Balilla ja muualla Aasiassa hiukset voi värjäyttää kampaamossa edullisesti, huomasin, että polttavan auringon alla, varsinkin merenrantakohteessa, on todella vaikea pitää yllä mustaa tekoväriä. Se ei vaan pysy kiiltävänä ja tasaisena kuin korkeintaan päivän.
Hiukseni imevät auringonsäteitä muutenkin nopeasti. Vaikka suojaisin ne millä tahansa uv-suojalla, tulen jo parin viikon aurinkolomalta kotiin vaaleana kuparinpunapäänä.
30 euron kampaamoreissu
Olin ollut reissussa melkein viisi kuukautta, kun menin Filippiineillä kampaamoon. Halusin kokeilla keratiinisuoristusta, sillä se on Filippiineillä erittäin halpa – ja suosittu toimenpide. Luonnollisen näköiset, kiiltävät hiukset saa siis kampaamosta.
Keratiinisuoristus on myös erittäin pitkä toimenpide. Istuin kampaamossa kuusi tuntia. Hiuksiini laitettiin suoja-ainetta, annettiin vaikuttaa ja pestiin. Tämä toistettiin kolme kertaa. Kaksi kertaa föönättiin kunnolla ja suoristettiin raudalla hiukset, joissa suoristusaine vaikutti.
Puolen päivän visiitti filippiiniläiseen kampaamoon oli kuin saippuasarjan katsomista.
En ole pitkään aikaan nähnyt niin työhönsä paneutunutta hiusstailistia kuin filippiiniläiskampaamossa. Hän suoristi hiuksiani sentin leveissä osissa ja hymyili koko ajan kuuden tunnin session aikana.
Hiusalan ammattilaisen mukaan suoristus vaikuttaa parhaiten hyväkuntoisissa hiuksissa. Minun hiukseni olivat siinä rajalla, että onnistuuko suoristus.
Lähdin pois kuitenkin maailman tyytyväisimpänä kampaamoasiakkaana ja 30 euroa köyhempänä. Myös erittäin viihdytettynä: välillä minulle tarjottiin suosikkijuomaani matcha latteakin sekä esitettiin paikallisia lauluja.
Puolen päivän visiitti filippiiniläiseen kampaamoon oli kuin saippuasarjan katsomista. Välillä sinne tuotiin hoitoon niin lapsia kuin vanhuksia. Naurettiin, itkettiin ja riideltiin. Syötiin ja pussailtiin.
Keratiinisuoristuksen jälkeen
Vaikein rasti minulle oli pesukarenssi. Hiuksia ei saa pestä eikä edes kastella heti suoristuksen jälkeen ainakaan kolmeen päivään.
Hiostavassa säässä Filippiineillä se tuntui aluksi mahdottomalta. Varsinkin otsatukkani hiostuu helposti ja pesen sen päivittäin. Kuivasampootakaan ei suositella, mutta otin sen varovasti käyttöön toisena päivänä.
Hiuksia ei saisi myöskään pitää kiinni kolmeen päivään, sillä se voi tuoda ylimääräisiä laineita ja vahingoittaa muutenkin hiuksia. En siis voinut nostaa otsatukkaani pinnillä ylös. Jouduin myös nukkumaan hiukset auki, mikä oli haastavaa kuumassa huoneessa, jossa oli vain vanha tuuletin. Heräsin yöllä moneen kertaan, kun hikipisarat yrittivät tulla läpi niskastani. Äkkiä pyyhin ne, etteivät hienot hiukseni kärsisi. Enemmän kärsi mieleni, sillä en ole tottunut kolmen päivän pesuväleihin – ja minusta tuntui, että hiukseni näyttivät kaksi viimeistä päivää rasvaiselta karvoitukselta, joka valui pitkin päänahkaani.
Huomaan nyt, kun kuukausi on kulunut, että latvani ovat todella kuivassa kunnossa. Ihan niin kuivat ne eivät olleet ennen käsittelyä. Hiuksia tuntuu myös lähtevän runsaasti. Jopa huolestuttavan runsaasti.
Myös punapigmenttiä oli enemmän päässäni heti suorituksen jälkeen kuin tällä hetkellä (tämän päivän kuvia alla). Tai sitten kampaamon valo oli sen verran pehmeä, että se lisäsi kuparista väriä.
Mutta muuten on todella mahtavaa, kun hiukseni pysyvät lähes 40 asteen helteessäkin melkein suorana. Välillä niihin puskee kuumassa ilmassa pienenpieniä laineita, etenkin latvoihin, mutta ne eivät ole mitään siihen verrattuna, millaisiksi hiukseni normaalisti muuttuvat kostean kuumassa säässä. Tai suihkun jälkeen.
Tavallisesti hiukseni ovat todella kiharaiset suihkusta saapuessani. Nyt olen saanut kuukauden nauttia piikkisuorista hiuksista myös suihkun tai uinnin jälkeen. Ne on helpompi kammata, kun pörröisyys ja takkuisuus.
Latvani ovat nyt todella kuivassa kunnossa. Hiuksia tuntuu myös lähtevän huolestuttavan runsaasti.
Minun ei ole tarvinnut muotoilla hiuksiani mitenkään viimeisen kuukauden aikana. En kyllä tee sitä muutenkaan, sillä mukanani matkalla ei ole hiuskiinnettä, fööniä eikä suoristusrautaa. Nyt voisin kampauksellani mennä aamusta pitkään yöhön.
Kävin kysymässä hintoja monesta paikasta etukäteen; Filippiineillä olisi hoidon saanut halvimmillaan noin 15 eurolla. Balilla siitä saa maksaa jopa satasen, kun taas Suomessa suoristushinnat ovat jopa 200–500 euroa. Olen hintaan nähden tyytyväinen jo tähän ensimmäiseen kuukauteenkin.
Mutta katsotaan, kuinka kauan suoristus pysyy hiuksissani. Kampaamossa tapaamani filippiiniläisnaiset kertoivat käyvänsä useammin suoristuksessa kuin gynekologilla. Eli kerran vuodessa suoristuksessa, joka toinen vuosi gynellä. Kampaaja antoi hiusteni kohdalla arvioksi neljästä kuuteen kuukauteen.
Mikä parasta, alan myös hyväksyä hiljalleen luonnollisen punapigmenttini. Se on jostain syystä helpompi omaksua, kun hiukseni ovat nyt suorat ja väri jotenkin tulee paremmin esille. Ja varsinkin, kun kampaajani Filippiineillä kertoi, että aasialaisnaiset istuvat pahimmillaan kahdeksan tuntia kampaamossa saadakseen samanväriset hiukset kuin minulla. Mustat paksut aasialaishiukset kun vaativat usein kaksi–kolmekin vaalennuskertaa sekä värjäyksen, että hiusten väri olisi kuparinruskea.
Mitäpä tässä siis värjäämään enää hiuksiani, kun päässäni on luonnollinen trendiväri. Jossain vaiheessa tullee kuitenkin eteen latvojen reilu lyhentäminen, sillä sen verran heikoksi ne ovat täällä auringonpaahteessa sekä suoristusmaniassa menneet. Nyt jos olisin menossa suoristushoitoon ja tietäisin etukäteen, kuinka paljon hiuksia voi kadota, miettisin vielä.
Tai en ehkä sittenkään miettisi. Hiukset kasvavat yleensä takaisin, ja onneksi minulla on (oli) melko paksut hiukset. Ehkä uusi satokausi vielä tulee joskus.
Kuukausi suoristuksesta:
Kerro kokemuksistasi!
Oletko sinä kokeillut suoristushoitoa? Millainen oli lopputulos ja kuinka kauan se kesti?
Olisi kiva kuulla muiden tarinoita.
2 comments
Ihana postaus! Olen vuosia miettinyt jotakin suoristustoimenpidettä hiuksilleni, mutten ole uskaltanut mennä. Nää näyttää kyllä upeilta sulla ja 30€ puolen vuoden kampauksesta on kyllä aika huikean vähän. Itsellä tosin on todella käsitellyt hiukset valmiiksi niin voi olla, että tulisi liian paha sulkasato. Täytyypä ottaa kampaajalla puheeksi!
Kiitos, kun kävit ja kommentoit, Nora!
Välttämättä se pohjalla oleva käsittelykään ei haittaa, jos hiukset ovat luonnostaan vahvat.
Olen aina luullut, että omat hiukseni ovat paksut ja karheat, mutta filippiiniläisellä mittarilla ne olivatkin heikot ja pehmeät. Tosin kuukausien viidakkoelämä on saattanut aiheuttaa myös muutoksen.
PS: Kävin vakoilemassa, ja tuo tumma platina on kyllä upean värinen hiuksissasi!