Marokko, ramadan ja matkailija – huomioita paastokauden alusta

Minä pidän tästä ramadanin ajasta Marokosta, vaikka se heikentääkin joitakin turistien palveluita (tosin ei niin hirveästi haittaa se minua).

Päivisin Essaouiran kaduilla on selvästi vähemmän porukkaa. Selvästi vähemmän peräänhuutelijoita, tuijottajia sekä hämäriä kauppiaita. Ah, niin ihanan seesteistä. Huumeita yritetään kaupata nyt korkeintaan illalla; päivällä kauppiaita ei näy. Joinakin päivinä viime viikolla kuulin neljäkin kertaa saman kävelyn aikana, että haluanko ostaa marihuanaa. Sieniä? Happoa? En ole missään kohteessa koskaan törmännyt niin innokkaisiin huumekauppiaisiin, vaikka olen pian matkustanut lähes 70 valtiossa.

Auringonlaskua on nyt mahtava katsella täällä, kun ympärillä ei ole jatkuvaa, innokasta piiritystä. Ei sen puoleen, osan kanssa on ollut kivakin jutella.

Hämärän jälkeen iltaisin pääaukiolla on hetken kuin karnevaalimeno. Lapset pelaavat palloa innokkaana. Ilmapallojen ja herkkujen kauppaajat kävelevät vauhdikkaasti ympäriinsä. Mutta julkista ilonpitoa ei kestä pitkään. Se siirtyy vilkkaasti koteihin ja ravintoloihin täällä Essaouirassa.

Ruokapaikkoihin on jonoa heti seitsemän jälkeen. Osa paikoista on kiinni, mikä lisää ruuhkaa niihin muihin, kun paikalliset tulevat auringonlaskun jälkeen syömään. Jos he ylipäätään käyvät ravintoloissa; moni kokkaa kotona. Mikä on kuitenkin mahtavaa, noista jonoista huomaa sen, mitkä ravintolat ovat oikeasti suosittuja paikallisten keskuudessa.

Aamulla ja päivällä moni ravintola ja kauppa on kiinni, ja ne avaavat ovensa vasta seitsemän jälkeen illalla. Vaikka Essaouirassa käy paljon turisteja, niiden määrä on parina viime päivänä vähentynyt huomattavasti. Auki olevilla terasseilla on päivisin vähemmän porukkaa. Lounastajia todella vähän verrattuna viime viikkoon.

Basaareiden myymälät näyttävät hiljaisemmilta koko päivän ajan. Monet kaupat ovat kokonaan kiinni, sillä eiväthän paikalliset itse kuluta ramadanin aikaan herkkuja – ja matkailijoitakin on vähemmän. Monilla keskustelupalstoilla olen törmännyt varoituksiin, joiden mukaan ramadanin aikana kannattaisi jopa vältellä Marokkoa.

Juttelin asiasta majataloni marokkolaishenkilökunnan kanssa ja kuulin monia mielenkiintoisia pointteja. Heidän mukaansa vieraileminen Marokossa on nyt jopa helpompaa kuin muulloin, ja olen samaa mieltä. Esimerkiksi ihmisten käyttäytyminen on rennompaa. On hiljaisempaakin. He suosittelivat, että söisin jatkossa aamupalani täällä riadissa. Muutamana aamuna minulla oli vaikeus löytää kyliltä aamiaispaikkaa, niin viime päivät on ollut kivaa nauttia aamupalasta omalla terassilla – jossa voin myös opiskella. Ja koko setti maksaa vain neljä euroa.

Munia, hedelmiä, leipää ja paikallisia paistoksia sekä minttuteetä ja tuoremehua. Majatalon paikalliset naiset taikovat eteeni runsaita herkkuaamiaisia, joilla jaksan pitkälle iltapäiväteehen saakka. Nyt ne ovat maistuneet erityisen hyviltä, sillä ehdin viikolla sairastaa marokkolaisen mahataudinkin ja olin pari päivää vuoteessa sekä nappailin antibiootteja sekä muita lääkkeitä.

Eikä minun näin tarvitse mussuttaa aamiaistani julkisella paikalla eikä siis turhaan herättää huomiota paikassa, jossa paikalliset paastoavat aamusta iltaan.

Viekö seksitön ja tupakaton paasto voimat?

Mutta paaston hiljaiseen aikaan opiskeleminen sujuu nyt tehokkaasti. Olen tehnyt nyt reissun pisimpiä päiviä läppärin ääressä kouluhommia kirjoitellen, mutta olen niin tyytyväinen, että tekstiä syntyy. Rukouskutsuja lukuun ottamatta koko kaupunki on jopa päivisin nyt aavemaisen hiljainen.

Olen tyytyväinen myös siihen, että asustelen keskellä vanhaa kaupunkia ja voin pitää paussin milloin tahansa. Lähteä kävelylle tai nauttia teetä, vaikka yhdessä Essaouiran vanhimmissa kahviloissa. Sielläkin ovat pöydät jatkuvasti täynnä vanhoja papparoisia sekä mummoja nauttimassa herkuista. Lienevätkö he sitten Essaouiran juutalaisia, kun eivät paastosta välitä.

Sen verran olen huomannut, että marokkolainen palvelu on kyllä hidasta. Ehkä näin ramadanin aikaan vieläkin hitaampaa kuin aiemmin. Olen istuskellut kahvilassa ensin vartin ennen, kun joku tulee kysymään tilausta ja sitten odottanut puoli tuntia teetä. Mutta mihinkä minulla tässä on kiire (vaikka vertaankin helposti tätä kaikkea japanilaiseen tehokkuuteen; siellä ei tarvitse kuin avata ovi ja työntekijöistä ainakin yksi on valmiina palvelemaan syvän kumarruksen kanssa).

Ne ihmiset, joilla on kaduilla aikaa tulla juttelemaan, ovat nyt ramadanin aikaan olleet jotenkin ystävällisempiä. Ainakin osa heistä. He ovat ehkä niin riutuneita paastostaan, että he eivät jaksa edes tyrkyttää tavaroitaan ja juttelevat mieluusti jostain ihan muusta. Mutta eihän se ole ihmekään, kun paastoaa päivisin sekä kieltäytyy tupakasta ja seksistäkin, niin voi veto olla pois.

Toisaalta olen miettinyt, että kuinkahan moni niin oikeasti tekee? Jo ramadanin aloitusajasta puhuessa olen kuullut monia versioita: tiukimmat aloittivat sen uuden kuun aikaan 15. toukokuuta, osa 17. toukokuuta ja muutama marokkolainen on kertonut minulle, että tämän viikonlopunkin jälkeen ehtii alkaa vielä paastota.

Joka tapauksessa uskon, että ramadanin aikaan on helpompi tutustua aitoon marokkolaiseen menoon. Mutta jos kaipaa kivoja välipaloja, alkoholia ja runsasta aktiviteettia, kannattaa tarkistaa ja todella miettiä ramadanin aikaan Marokkoon matkustamista.

Lisää Marokosta: