Kirkkoturisti tässä moi!
Kirkkoturistin määreen sain, kun annoin haastattelun Kirkko & Kaupunki -lehden kesäliitteeseen.
Yllätyin haastattelupyynnöstä aluksi ja melkein torjuin sen. Mutta sitten kun aloin pohtia asiaa, niin totesin, että kyllä. Minähän rakastan vierailuja kirkoissa ja pyhissä paikoissa.
Eniten hurmioidun japanilaisista temppeleistä ja pyhätöistä. Aikoinaan Siperian-matkalla näin monia upeita ortodoksikirkkoja. Sheikki Zayedin moskeija viehätti Abu Dhabissa vuosi sitten.
Mutta löytyy Euroopastakin monta kaunista kirkkoa, joihin olen päässyt tutustumaan ulkoisesti tai sisältäkin: Reykjavikin moderni kirkko, Barcelonan La Sagrada Familia ja Perastin Our Lady of the Rocks.
Tuo jälkimmäisin eli Montenegron keinotekoiselle saarelle rakennettu kirkko on jäänyt erityisesti mieleen, ja sitä hehkutin myös haastattelussa.
Näkymät ovat taianomaiset. Kirkkosaaren ympärillä loistaa Kotorinlahden syvänsininen vesi ja paikkaa ympäröivät jylhät vuoret. Tuli olo, että melkein kuin olisi vuonojen keskellä.
Kirkko ja sen saari ovat pieniä, mutta niin viehättäviä. Lisäksi saareen liittyvä tarina on niin mahtava, että se on jäänyt mieleeni. Ylipäätään kaikki, joilla on jokin tarina, ovat ihania paikkoja.
Our Lady of the Rocksista on monta erityyppistä tarinaa, mutta pääpiirteittäin kai se menee niin että saari ja kirkko rakennettiin paikalle, josta merimiehet löysivät madonnaikonin.
Venematka saarelle ja sieltä pois jäivät mieleeni tuona elokuisena hellepäivänä. Kotorin venesatamasta saa pidemmän maisemamatkan, joka kestää noin puoli tuntia. Perastin kylästä matka taittuu viidessä minuutissa ja viidellä eurolla.
Niin ja bonuksena kannattaa tutustua kirkkosaaren vastapäätä olevaan Perastin kylään.
Voi, miten niin pieni kylä voikaan sisältää paljon nähtävää – kuten lukuisia kirkkoja.
1 comment
Ei nyt sentään 31 000 juhlijaa… Lippuja oli myyty 31 000 kpl. Esim. mikäli 3100 kävijää ja jokainen ostaa 10 lippua = 31 000 myytyä lippua. Onhan sekin mahtavaa!