Huuruinen nurmikko. Aamun ensimmäiset valonsäteet. Onnesta kiljuva, sykkyrällä ravaava kippurahäntä. Etähalaukset. Onnenkyyneleet. Mustikkakeitto ja kauraleipä.
Aikaeron taltuttamista. Lyhyitä yöunia. Pakkaamista ja purkamista. Vuokravakuus. Sähkösopimusten vertailua. Kotivakuutus. Huonekalujen nettishoppailua. Muuttoilmoitus. 650 kilometrin muuttokuljetus. Uusi koti.
Tavaroiden laittamista hyllyille. Hymytytön, buddhapatsaan ja onnenkissan asetelma ikkunalaudalla. Kuusi vuotta varastossa olleiden taulujen ripustamista. Sängyn ja pöydän kokoamista. Kymmeniä kivoja vaatteita, jotka olin jo unohtanut.
Koti ja kaupunki, jotka tuntuvat vierailta. Perjantai-illan hetkittäinen yksinäisyys. Edelliskuukautta heikommat lankutukset. Kotoiluahdistus. Meri-ilman tuoksun kutsu. Ystävien, kosketusten, ystävällisten ihmisten kaipuu.
Laatikollinen vihreää teetä kaappiin. Matchaa lempikuppiin. Parvekekukkia ja kukkaruukkuja. Uusia keittiötavaroita. Kaverilla lainassa olleiden juttujen, kuten kirkasvalon ja shiatsulaitteen hakeminen. Leukafinni, jota ei ole näkynyt vuoteen. Vessan, ovenkahvojen ja pintojen päivittäinen puhdistaminen.
Turvavälit. Ei välejä lainkaan kaupan kassajonossa. Ystävän moikkaaminen metroasemalla. Ainoa kasvomaski julkisilla paikoilla. Nalleja ikkunoissa.
Elämäni ensimmäinen banaanileipä. Kauppojen jättimäiset vegaani- ja maitotuotevalikoimat. Mielettömän kallista ruokaa. Jokapäiväistä kotikokkaamista. Tuttu pyykkitupa. Naapurijutustelua. Kuivausrummut ja mankeli.
Viiden tunnin vappulounas virtuaalisesti ja väkeä Rovaniemeltä Helsinkiin. Monen tunnin puhelut. Kännykkä, joka jää välillä unohduksiin ja avaamatta. Rajaton netin käyttö. Lehtihyllyt ja kannet, joiden kieltä ymmärrän. Digilehdet. Puoli yhdeksän uutiset.
Etelä-Helsingin rannat. Lomailevat jäänmurtajat. Sumuiset aamut. Astetta pliisumpana tyrskyävä meri. Raikkaat kevätillat. Vihaiset hanhet. Poispäin katsovat ohikulkijat ja hymyttömyys. Potkulaudat. Radiokanavien ihmeellinen puherytmi.
Ensimmäiset lämpimät päivät. Hiljaiset kadut. Ruokapyörälähetit. Tyhjät liikkeet. Pimeät ikkunat. Shortsihemmot. Vilkkaat skeittiparkit. Puistoja, joissa on paljon penkkejä. Ihmisiä piknikeillä. Taloyhtiöiden eloon heräävät pihat. Puihin puhkeavat lehdet. Uuden vihreän aika.
Kirsikkapuiden kukat. Jäätelökioskijonot. Runsaana kukkivat valkovuokot. Viimeisen vapaapäivän työjännitys.
Yli 6 000 työsähköpostia. Mukavia viestejä. Vanhoja tiedotteita. Sydämelliset työkaverit. Hauskat vitsit Teamsissa. Kahden tunnin puhelut it-tukeen. Keittiönpöytä, joka muuttui työpisteeksi.
Etätyön riemu. Parveketyöskentelyä. Kotiin kuljetettu toimistotuoli. Vähemmän meiliä. Kiva kirjoitusflow. Tunne, että paljon on muuttunut eikä kuitenkaan mikään ole muuttunut.
Japanilaistyylinen puutarha ja älytön ikävä. Levottomat yöt. Sadat Line-viestit. Rakkaiden valokuvien selaaminen.
Fukuokaan sijoittuvat unet. Jokapäiväinen unelmointi siitä, milloin taas pääsee Japaniin. Haaveen nopea unohtaminen ja meditointi. Läsnäolon siirtäminen tähän hetkeen.
Kai tämä taas tästä -tunne.
Sinun olisi pitänyt pitää päiväkirjaa koronakevään karanteeniajasta, ystäväni sanoi.
Kävihän se mielessä, mutta kahden viikon maahantulokaranteeni meni ohi nopeasti.
Tässä postauksessa yhdistyvät niin kahden viikon karanteeniaikani ja muu (vapaa-)aikani Suomessa.
Oli muutto ja työt alkoivat. Vastaan tuli arki ja hiljainen Helsinki. Kaipaan ystäviäni ja aikaa heidän kanssaan. Vapautta, että voin halata ja käydä kahvilassa tai ostaa neljän euron sushin marketista.
Nyt bongailen kukkia ja muita luonnon kevätihmeitä. Ihmettelen aamujen ja iltojen valoisuutta. Fiilistelen viikonloppua, joka kestää kaksi päivää.
Sapatti-Japani tuntuu olevan jo jossain kaukana menneisyydessä, vaikka se on jatkuvasti päässäni. Se on ystävieni kysymyksissä.
Se tuntuu ihollani kylminä väreinä ja kehossa virtaavana lämpimänä aaltona. Kyyneleinäkin. Purskahdan aina melkein itkuun, kun tulee viesti, joka alkaa sanoilla ”Hello dear…”
Mikä superseikkailu onkaan takana. Tulevaisuudesta en tiedä mitään.
Nykyhetkikin on ihan jees!
Näistä kaikesta olen onnellinen ja kiitollinen tänään.
