Oi, viileän kaunis Hongkong!
Olisit niin paljon – tai ainakin himpun verran – hauskempi paikka, jos täällä luonasi ei olisi niin kylmä.
Toisaalta, onneksi olen suomalaisena tottunut viileyteen. Ja eihän kaikkea voi saada. Jo nyt HK on niin mahtava paikka, että hauskuusöverithän täällä tulisi, jos asteita olisi vaikka 10 tai 20 enemmän.
Mutta tilanne on nyt tämä: Hongkong julisti eilen illalla eli helmikuun ensimmäisenä lauantaina pakkasvaroituksen. Tänään sunnuntaiaamuna se peruttiin, mutta silti HK:n sää on poikkeuksellisen kylmä.
Virallisten sääkarttojen mukaan HK:ssa on nyt +7 astetta, mutta se tuntuu melkein pakkaselta. Miinusasteita on mitattu joissakin ääripaikoissa koko viikon. Kostean ilman kanssa keli on hyytävä!
Joillakin paikallisilla on päällä useita toppatakkeja kerrallaan, toppakenkiä, karvalakkeja ja todella paksuja villavaatteita. Sää on ollut todella kylmä vuoden alusta saakka.
Uutislähteiden mukaan erityisesti vanhuksia on tuotu sairaalahoitoon tammikuusta lähtien, jopa hypotermian vuoksi. Paikallisissa kodeissa kun ei ole keskuslämmitystä. Myös täällä hostellissani on erittäin vilakkaa: henkilökunta työskentelee sisällä toppatakit päällä ja jotkut aasialaiset nukkuvat myös toppatakit päällä. Suihkussa tulee käytyä todella nopeasti, sillä vesi on superkylmää.
Täytyy myöntää, että valitsin HK:n tähän helmikuun alkuun riskillä. Joskus täällä on näihin aikoihin jopa +25 astetta, yleensä noin +15 astetta ja kivan keväistä.
Viiden helteisen viidakkokuukauden jälkeen Hongkongin kylmyys yritti aluksi kangistaa minutkin.
Onneksi mukanani matkalaukussa on paksummat sukat, pipo ja hanskat, mutta muuten olen harrastanut kerrospukeutumista ja pitänyt päällekkäin neljääkin mekkoa sekä joogatrikoita. Samaan tapaan kuin Balilla on kiva käydä kaupassa tai kahvilassa viilentymässä, täällä HK:ssa lämpimän ilman tuulahdus kaupan ovelta on erittäin kutsuva. Hetki lämmittelyä (ja kaupassa kiertelyä) ja sitten tarkenee taas paremmin.
Lauantaina halusin kuitenkin reippailemaan luontoon kunnolla, joten kävin ostamassa fleecepaidan ja villasukkahousut. Kiitos aasialaisen oversize-muodin, ihan tavallisesta nuorisoliikkeestäkin löytyi länsimaalaiselle sopiva L-kokoinen paita. Muuten vaatekoot ovat täällä kyllä todella pieniä.
Videoni köysirata-ajelusta:
Kohteenani oli Lantaun saari ja yksi maailman isoimmista buddhapatsaista. (Tällä hetkellä se on istuvista buddhista toiseksi suurin pronssinen patsas.)
Ennen saarelle menoa otin metron muutamalla vaihdolla ja sitten päätin leikkiä kunnolla turistia: ostin 20 euron lipun köysirata-ajelulle. Ja se vasta hyytävä olikin, sillä hississä oli aukkoja ja niistä tuuli kova tuuli pureutui turistia kohti entistä voimakkaammin.
Ngong Ping 360 -hissi vie samannimiseen kylään, jossa tämä iso buddha ja muun muassa Po Lin -luostari sijaitsevat. Noin 30 minuutin ajelu tarjoaa matkalla huikeat näkymät buddhapatsaalle ja esimerkiksi lentokentälle.
Itse kyläkin on mielenkiintoinen. Siellä on paljon turisteja ja heille suunnattuja palveluita kahviloineen sekä kauppoineen, mutta myös muuta nähtävää. Esimerkiksi luostarin sisällä on yli 10 000 pientä buddhapatsasta. Luontoreitit ovat sanoinkuvaamattoman upeita. Pakastuvallakin säällä.
Lantau-saarella olisi muitakin hienoja kohteita, mutta keskityin Ngong Pingiin tällä kertaa. Kylmyys vaikutti positiivisesti eivätkä jonot olleet kohteisiin tällä kertaa kovin pitkiä. Nettiarvosteluiden mukaan joskus köysiradalle saa jonottaa useamman tunnin.
Päivästäni olisi paljon kerrottavaa, mutta tämä kylmyys kangistaa nyt sormeni eikä näppiksen käyttäminen ole kovin miellyttävää. Vaikka hostellin sisällä olenkin.
Antaa siis kuvien kertoa:
