Plan B käyttöön Balin tulivuorikaaoksessa: edessä 3 vuorokautta matkustamista!

Terveisiä Balin lentokentältä! Heräsin kolmelta ja puhelimessani oli viesti, että lentoni Australiaan on peruttu tänään. Jouduin suunnistamaan kuitenkin lentokentälle, sillä en ollut yhteydenotoista huolimatta tavoittanut Air Asia -lentoyhtiötä. Viestissään he kertoivat tarjoavansa uuden vastaavan lennon sitten, kun se on mahdollista tai matkahinnan tallentamisen toista reissua varten. Halusin varmistaa, etteivätkö he todellakaan uudelleenreititä matkaani, jos hankkiudun itse toiselle lentokentälle Indonesiassa.

Hieman myöhemmin aamulla varmistui uutinen, että Balin lentokenttä pysyy suljettuna ainakin keskiviikon. Eli nyt on kolmas päivä, kun lennot eivät lähde eivätkä tule Balille. Viranomaiset kertovat uuden tiedon päivittäin. Jotkut lentoyhtiöt ovat peruuttaneet lentonsa jo 4. joulukuuta saakka.

Eikä ihme, sillä Agung-tulivuori purkautuu yhä ja trooppiset myrskyt levittävät tuhkapilveä ympäri Balia sekä pitkälle sen ulkopuolelle. Olen seurannut Twitterissä muun muassa tulivuorien asiantuntijaa Janine Krippneria, jota monet australialaismediat käyttävät lähteenään ja jonka mukaan Agung on purkautunut jo usean päivän ajan. Lehdistö on käyttänyt eiliseen saakka purkauksesta ”imminent”-määrettä (lähellä, vääjäämätön), mutta Krippner sanoo, että purkaus tapahtuu nyt!

Tässä epävarmassa tilanteessa en mielellään jää odottelemaan Ngurah Rain kansainvälisen lentokentän avautumista täällä Balilla. Tuhkapilvi on tavoittanut jo lentokentän läheisen Kutan, jossa vietin viime yön. Pienen iltakävelyn jälkeen hiuksistani putoili hopeanharmaata tuhkaa ja tummassa mekossani oli kuin pieniä lasisia hileitä. Kasvomaskeja ei näkynyt katukuvassa kuin muutamilla, liikenteenvalvojilla sekä lähinnä aasialaisilla turisteilla. Kutan illasta välittyi perinteiseen tapaan hilpeä tunnelma ja paljon menoa. Tulivuorenpurkaus ei hirveästi tuntunut tai näkynyt siellä.

Sain illalla tiedon, että lentokentältä lähtee nonstoppina busseja lähimmille auki oleville lentokentille. Surabaya on lähin ja sinne menee autolla noin 12–18 tuntia. Välissä on muun muassa lauttamatka. Mutta sieltä lähtevät sisäiset lennot on varattu moneksi päiväksi eteenpäin sekä hotellit buukattu täyteen. Jakarta on seuraava järkevä kohde ja sinne matka kestää noin puolet enemmän eli 36 tuntia. Matka valtion sponsoroimassa bussissa Jakartaan maksaa noin 35 euroa. Otan sen, kunhan saan viisumini. Tai sitten otan taksin, jotka tarjoavat 150–300 eurolla reissua Jakartaan.

Lue myös! Tulivuoritunnelmia Ubudista: tuhkaa ei näe, mutta se tuntuu! 

Tällä hetkellä passini on Immigration-viranomaisilla, jotka toivottavasti lisäävät siihen vähintään muutaman päivän lisäviisumin. Koko prosessi oli monimutkainen ja olen sahannut nyt viisi tuntia lentokentällä eri toimistojen välillä – sitten kun ne alkoivat täällä avautua.

Indonesialaiset haluavat nähdä kaikki dokumentit tulostettuina eikä lentoyhtiö ollut varautunut niiden printtaamiseen. Eivätkä he leimaa viisumia uusiksi tuosta vaan 24/7; minun piti odotella, että toimisto avautuu yhdeksän jälkeen. Ja esittää jatkolentonikin lippu printattuna. Mutta mistä saisin sen? Katselin jo kalliita, 600 euron lentoja Ausseihin, mutta onneksi sitten alkoi tapahtua.

Olen erittäin onnellinen siitä, että viisumini on nyt käsittelyssä; se kestää kolme–neljä tuntia. Ja olen saanut todella hyvää apua lentokentälle sijoitetusta EU-maiden konsultointipisteestä. Suomen-pistekin siellä on, mutta koko aamuna siellä ei ole ollut kukaan paikalla.

Lisäksi sain kuin ihmeellä puristettua lentoyhtiöltäni uuden, ilmaisen lipun Australiaan monen tunnin jonossa odottelun ja neuvottelun jälkeen. Ensimmäinen mahdollinen lento Perthiin on Jakartasta Kuala Lumpurin kautta perjantaiaamuna, ja minut buukattiin siihen. Jee! Se lippu tuntuu lottovoitolta.

Aamuviidesta lähtien ihmismäärä on kasvanut kentällä, mutta ei se ole vieläkään mielestäni kovin iso. Jotkut nukkuvat laukkuineen ja odottavat kärsivällisesti ihmettä, eli lentokentän nopeaa avautumista. Muutama matkustaja on raivonnut tai itkenyt äänekkäästi. Tyhjässä saapumisaulassa soittaa livebändi tunnelmallisia balladeja, jotka rauhoittavat epävarmaa, mutta suhteellisen rauhallista tunnelmaa.

Nyt toivon, että saan viisumini ajoissa ja nappaan Jakartan-bussini, joka sykloneista ja tulvista huolimatta vie lentokentälle. Edessä on matkustamista kolmeksi vuorokaudeksi.

Eniten kuitenkin toivon, että Agung-tulivuori ei aiheuttaisi enää suurempaa tuhoa ja tuulet puhaltaisivat tuhkan pian pois Balin yltä.