Oi, Okinawani! Siitä on tasan vuosi, kun saavuin sille ihanalle saarelle. En oikein osannut odottaa mitään. Olin tietysti jo vuosia haaveillut Okinawasta ja olin vihdoin, reilun kuuden kuukauden reissaamisen jälkeen unelmieni Japanissa.
Mutta niin oli ollut koko sapattivuotenikin siihen asti yhtä unelmaa. Joogaa ja aurinkoa Balilla. Eksoottisia eläimiä ja satupalatseja Bruneissa. Ihastumista Laosissa. Uskomattomia luontoelämyksiä Taiwanissa. Suurkaupungin mahtavaa sykettä Hongkongissa ja Macaossa.
Ei minulta silloin puuttunut mitään enkä osannut mitään toivoakaan. Elin elämäni hehkeintä vuotta, ja se muuttui kertarysäyksellä kaikkien aikojen kevääksi Japanissa.
Tiesin, että Japani on hurmaava. Olin käynyt siellä kaksi kertaa aiemmin. Mutta en osannut kuvitellakaan, millaisen vaikutuksen se minuun tekisi. Olin rakastunut aiemmin muun muassa Kanadaan ja Baliin, mutta tämä rakkaus Japaniin… se on jotain ihmeellistä. Se on tehnytkin jo niin paljon ihmeitä. Eikä Japani-ihmeiden aika ole vielä ohi; ainakin niin haluan uskoa.
Viime vuonna tähän aikaan alkoi superkevääni. Aurinko paistoi, meri kimalsi ja aistini olivat auki kaikille houkutuksille. Jokaisessa kulmassa oli yllätyksiä ja kauneutta.
Se kevät melkein syntyi uudestaan marraskuussa, kun pääsin takaisin Japaniin. Kirsikankukat kukkivat loppuvuodestakin. Se oli äärimmäisen ihmeellistä. Jotain muutakin koukuttavaa, jotain niin rakastettavaakin siellä on.
Tällä hetkellä tilanne on ihan jotain toista: suomalainen talvi ja kylmyys piinaavat. Kevät on jossain nurkan takana, mutta vielä niin piilossa, että sen löytäminen tuntuu todella työläältä. Ja kaipaan koko ajan enemmän Japaniin, jossa…
- On jo se kevät, joka tekee elon niin kepeäksi. On odottavainen olo kirsikankukintojen suhteen. T-paitakelit jollain saarilla. Riisipellot ja teefarmit. Sateen jälkeinen, raikas ja valloittava eau de Japan. Aavistus merivettä ja itäisiä tuulia. Pirskahdus sitruunaa, jasmiinia ja vihreää teetä. Rauhoittavaa ja halattavaa.
- Puutarhat loistavat kevään väreissä. Neitsyen vihreinä. Ihmiset ottavat vilttinsä ja pienet eväsrasiansa ja menevät sinne piknikille. Iloitsemaan hetken kauneutta ja yhdessäoloa. Kanpai keväälle!
- Auringonnousut ovat vaaleanpunaista hattaraa, ja auringonlaskut ovat samanlaisia. Välissä on syvän sininen taivas ja aurinko, joka pitää kirkasvalotarpeen loitolla.
- Ihmiset osaavat käyttäytyä metrossa ja muissa kulkuvälineissä. On viivottimen tarkat jonot, jotka liikkuvat vasta, kun edelliset ovat tulleet pois junasta. Kukaan ei töni eikä kiroile. Ei puhu kännykkään eikä edes aivastele.
- Kaupassa on niin mahtavia valmisruokia. Eurolla saa välipalaksi sopivan riisipallon, onigirin. Sushi-illallinen alle viidellä eurolla. Vihreää teetä on hyllyittäin ja vieläpä monissa jälkiruuissa.
- Ja jos haluaa mennä ulos syömään, ei tarvitse räjäyttää budjettia. Lounaskulho maksaa neljä euroa ja siinä on täydellisesti keitettyä riisiä sekä tuoretta kalaa. Kaupan päälle saa juoda herkullista vihreää teetä niin paljon kuin vain jaksaa. Joskus saa santsata riisiäkin.
- On niin paljon kaikkea, mutta silti ärsykeherkkäkin nauttii, koska on niin zeniä joka puolella. Ihan parasta ovat ne puutarhat, pienet punaiset sillat, vanhojen naisten pitämät teehuoneet, vanhojen miesten sushipaikat, kohteliaat kumarrukset ja tervehdykset, valkohanskaiset taksimiehet, pienet teemakeiset, kultaiset temppelit, punaiset pyhäköt ja niiden hohtavat katot, täydellisesti muotoiltut puut ja pensaat, kukkien loisto. Kaiken kauneus.
- Taloyhtiöiden roskakatoksetkin ovat siistimpiä kuin yleiset vessat missä tahansa suomalaismarketissa tai huoltsikalla. Jätteet on lajiteltu pinoihin ja kasoihin niin kauniisti, että se lähentelee melkein taidetta.
- Taiteesta puheen ollen: kaikkialla on niin esteettisesti viehättävää, että rumaa paikkaa on vaikea löytääkään Japanista. Tietenkään jos ei tykkää teollisuuskaupungeista tai neonvaloista, voi Japani olla jonkun mielestä ja jostain kohti rumakin. Odotan sitä hetkeä, että löytäisin jotain visuaalisesti rumaa Japanista.
- Tosin nyt odotan sitä hetkeä, että voisin varata lennot ja nauttia taas suurenmoisesta Japanista. Tänä keväänä tuota ihmettä tuskin tapahtuu, mutta onneksi Japani on hurmaava muinakin vuodenaikoina.
