Suomalainen mökki ja suomalaisen kesäloman perinteet.
Ne toimivat inspiraationa, kun japanilainen Masako Omi suunnitteli uutta majataloa kotiseudulleen.
Masako muutti miehensä ja kahden tyttärensä kanssa seitsemän vuotta sitten Tokiosta takaisin kotiseudulleen Shimanen prefektuuriin, Japanin länsiosaan.
Neljän vuoden ajan heillä on ollut nyt majatalo Yunotsussa, Shimanen Unesco-listatussa kylpyläkylässä.
Masako oli kuitenkin ihastunut myös viereiseen Hison kylään, jonne hän halusi toisen talon vieraille.
Projektin käynnistäminen oli vaikeaa. Kyläläiset olivat majataloideaa vastaan eivätkä halunneet tänne tuntemattomia turisteja rikkomaan rauhaa, Masako kertoo.
Samaan aikaan puoliso haikaili Tokioon ja heille syntyi poika.
Pitkien neuvottelujen jälkeen hän sai naapurit puolelleen. Pankki antoi lainaa projektiin, vaikka halvemmaksi olisi tullut rakentaa kokonaan uusi talo.
– Moni sanoi, ettei kukaan tulisi Hisoon. Mutta minä luotan maaseudun vetovoimaan, vaikka japanilaiskylät ovat vaarassa autioitua.
”Moni sanoi, ettei kukaan tulisi Hisoon.”
– Nuoret muuttavat kaupunkeihin ja sanovat, ettei maalla ole töitä. Työtä kyllä löytyy. Se pitää keksiä ja tehdä itse.
Hisossa ja viereisessä Yunotsun kylässä on Masakon mukaan paljon autiotaloja; arviolta jopa puolet on asumattomia.
Vuonna 2018 Masako päätti vuokrata yhden Hison autioituneista talosta.
– Noin 50 vuotta sitten Hisossa oli vielä yli 50 perhettä. Nyt täällä asuu 11 perhettä. Vanhojen talojen raivaaminen maantasalle ei ole oikea ratkaisu, sillä niitä ei voi rakentaa uudelleen. Haluan pitää yllä perinteitä ja kunnostaa vanhaa.
Tänä vuonna Masako remontoi hisolaisen talovanhuksen muun muassa veljensä Shigechika Hirashitan avustuksella.
Kesällä hän avasi Hïsomin, majatalon, jossa hänen mukaansa on vahvasti läsnä suomalainen elämäntapa ja kulttuuri.
”Parasta Hisossa on…”
Hisolaisesta elämästä on vähintään yhtä monta versiota kuin siellä on asukkaita. Myös erilaisia tarinoita kylän synnystä ja henkielämästä kuulee paljon, kun siellä vierailee.
Hïsomista kertovassa uudessa kirjassa Shimanen ja Suomen luonnosta mainitaan, että niistä löytyy samankaltaisuuksia: rauhoittavia metsiä ja kauniita rannikkoseutuja.
Hison kylää ympäröivät myös vehreät vuoret ja jylhät kalliot valkoisine hiekkarantoineen. Metsissä asustelee ainakin apinoita ja villisikoja.
Legenda kertoo, että meren ja auringon jumalat saapuivat aikoinaan kylän edustalle. Nämä viipyivät siellä hetken ennen kuin jatkoivat reissuaan.
Hiso-nimi tarkoittaa ”auringon esi-isiä”. Hïsom puolestaan kuulostaa japanilaiselta hisomu-sanalta, joka tarkoittaa katoamista tai kätkemistä.
Paikalliset kunnioittavat suuresti luontoa, Masako kertoo. Monet hisolaiset ovat jo eläkkeellä ja heillä on eri tavoin aikaakin nauttia luonnosta.
– Parasta Hisossa on merenranta. Käyn usein siellä leikkimässä neljävuotiaan poikani kanssa. Nautin aaltojen rauhoittavasta äänestä ja upeasta auringonlaskusta, kuvailee Masako, 40.
”Parasta Hisossa on merenranta. Nautin aaltojen rauhoittavasta äänestä ja upeasta auringonlaskusta.”
– Tämä on hiljainen ja hitaasta elämästä nauttiva kalastajakylä. Kallioilta voi kerätä merilevää. Kalastajat käyvät merellä ja ottavat mielellään turisteja kyytiinsä sekä esittelevät paikkoja.
Mukavin vuodenaika on Masakon mielestä kesä, vaikka hän nauttii kylän elämästä jokaisena hetkenä.
Kesällä rantaelämä on parhaimmillaan ja luonto hehkeimmillään. Uimavesi on äärimmäisen kirkasta; talvipäivänäkin se loistaa turkoosina.
Vuorilla saattaa olla lunta talvikuukausina, mutta Hiso-Yunotsussa sataa lunta vain harvoin. Lämpötila on reilusti nollan yläpuolella koko vuoden. Puutarhat kukkivat ja satoa saa joulukuussakin.
”Emme kaipaa juoma-automaattia”
Hïsomin pihalla on upea puutarha hedelmäpuineen, kukkineen ja keinuineen. Pieneen rakennukseen Masako suunnittelee kirjastoa.
Sisällä on kaksi makuuhuonetta, kaksi vessaa, olohuone, keittiö ja laajoja aulatiloja.
Lasitettu käytävä, engawa, kuuluu japanilaiseen arkkitehtuuriin. Sen ovet voi avata lämpimällä ilmalla ja nauttia vaikkapa aamuteen puutarhaa ihaillen.
Keittiöstä puolestaan avautuvat suuret ovet kadunpuoleiselle terassille. Hisolaiseen elämäntyyliin kuuluu yhdessä tekeminen, välillä myös kokkaaminen ja syöminen.
Toisaalta Hisossa saa olla kaikessa rauhassa. Sinne voi paeta kaupungin hälyä ja kiireistä eloa. Pihalta lähtee kohti vuoria erityinen vaellusreitti, ”jumalten polku”.
– Meillä ei ole Hisossa palveluja eikä edes juoma-automaattia, mutta emme sitä tänne kaipaakaan. Viereiseen kylään, Yunotsuun, kävelee vartissa. Siellä on palveluita, kuten kahviloita, muutama kauppa ja kuuluisat onsenit. Junalla pääsee kerran tunnissa lähikaupunkeihin, Masako kertoo.
Yunotsussa voi nauttia Unesco-listatusta kuumasta kylvystä tai vaikkapa paikallisesta kagura-tanssista, jota esitetään joka lauantai-ilta Tatsu no gozenin pyhäkössä. Musiikki ja tanssi ovat kiivastempoista. Tarina on pyhitetty shintolaisuskonnon jumalille.
Kagura-esityksiin osallistuvat jossain vaiheessa elämäänsä kaikki yunotsulaiset. Tällä hetkellä ryhmän vanhin tanssija on yli 80-vuotias.
– Poikani rakastaa kaguran katsomista. Jossain vaiheessa elämää hänestäkin tulee tanssija.
Paikkakunnalla on paljon käsityöläisiä. Siellä voi vierailla saketehtaalla ja lukuisissa keramiikka- sekä käsityöpajoissa. Kahdesti vuodessa järjestetään keramiikkafestarit.
Masakon veli Shigechika halusi remontoida Hïsomin niin, että taloon jäisi mahdollisimman paljon vanhaa. Se on osa japanilaista kulttuuria ja käsityöläistaidonnäyte. Hänen mukaansa japanilaiset uskovat jumaliin, jotka elävät luonnossa.
Rakennusmateriaalin kierrättäminen ja luonnonmateriaalien käyttäminen mahdollisimman tehokkaasti Hïsomissa oli osa tätä kunnioitusta.
Sohva- ja muut tekstiilit on värjätty luonnollisilla väriaineilla. Puupintoja on lakattu paikallisen kakihedelmän eli persimonin hapatetulla mehulla.
”Paikalliset oppivat paljon vierailta”
Fukuokasta pääsee Hïsomiin kätevimmin autolla tai junalla, joka vie perille nopeimmillaan 3,5 tunnissa.
Tokiosta voi lentää jopa tunnissa.
Masako asuu perheineen paikallisessa temppelissä. Hänen miehensä on buddhalaispappi.
Heillä on tällä hetkellä unelma kolmannestakin majatalosta. Tyhjiä asuntoja riittäisi alueella kunnostettavaksi enemmänkin.
– Turistien määrä on vielä pieni, mutta se kasvaa koko ajan. Yunotsun Yururin-majatalossamme käy vuosittain noin 700 vierasta, jotka ovat enimmäkseen japanilaisia. Turistien vierailut ovat tärkeitä myös muille paikallisille, jotka pääsevät kokemaan asioita eri näkökulmasta heidän kanssaan.
Kun muilta yunotsulaisilta kysyy, mikä heidän kylässään on hyvää, he takeltelevat usein vastauksissaan. Sanotaan, että se on vaatimattomuutta, joka osoittaa heidän arvostuksensa asuinpaikkaa kohtaan.
Alueella pääsee vaeltamaan Daisen-Okin kauniissa kansallispuistossa sekä Sanben vuoristossa, tai nauttimaan viinistä paikallisella tilalla.
Lähellä on myös Japanin tunnettu hopeakaivos, Iwami Ginza. Se oli toiminnassa lähes 400 vuotta. Kaivoskylä on hieman Yunotsua suurempi ja vilkkaampi.
Tosin vanhemmat yunotsulaiset muistavat ajan, kun kylän pääkatu ja satama olivat täynnä elämää.
Nyt Yunotsussa asuu noin 2 000 ihmistä. Se on suosittu häämatkakohde ja pääkadun varrella on useampi majatalo.
Vanhoista onseneista ja kimonokaupoista on tehty kahviloita ja ravintoloita.
Aiemmin japanilaiset tulivat parantelemaan vaivojaan Yunotsun kylpylöihin, joiden uskottiin tarjoavan parannusta. Tällä hetkellä toiminnassa on kaksi julkista kylpylää. Joissakin majataloissa on myös oma onseninsa.
Marras–joulukuussa Hïsom-majatalo muuttui Suomen Japanin instituutin residenssiksi, jossa keramiikkataiteilija Anna-Kaisa Haanaho ja kokki Markus Aremo asuivat kuukauden.
Tuolloin Yunotsussa vietettiin paljon suomalaishenkisiä tapahtumia, kuten Markuksen kokkaamia illallisia. Lanseerattiinpa siellä myös Hïsomista kertova designkirjakin.
Paikalliset oppivat tuntemaan monia asioita Suomesta. Uutiset 34-vuotiaasta naispääministeristä oli keskustelujen perusteella luettu tarkkaan.
Erityisesti yunotsulaisia kiinnosti suomalainen kesämökkikulttuuri. Joitakin asioita heidän oli jopa vaikea uskoa:
”Onko totta, että Suomessa on niin paljon järviä ja niiden rannalla kesämökkejä? Hiljeneekö Suomi oikeasti vieläkin enemmän kesäkuukausina? Miten se on mahdollista?”
Katso myös video:
