”Voi, poro, kuinka ihana se onkaan!”
Roadtripillä Suomen Lapissa on hauska seurata muiden matkalaisten reaktioita. Maantien varsilla kuljeskelevat porot ovat niin söpöjä.
Ulkomaalaisilla tunnuksilla varustetut autot ovat parkissa keskellä tietä, kun turistit kuvaavat poroja.
Taukopaikoilla paistetaan makkaraa, syödään voileipiä ja juodaan kahvit. Ihastellaan samalla maisemia.
Yli tuhannen kilometrin autoajelulla näkee myös, kuinka pitkä maa Suomi on. Pohjoisessa puiden vihreä on vielä kesäkuun puolen välin jälkeenkin neitseellisen raikas. Kukkia ja kasvimaita on vähemmän. Mutta on paljon soita, vesistöjä sekä tuntureita.
On pysähdyspaikkoja järven rannalla, leipomon pihassa ja omassa pihapiirissä. Karavaanareita ja moottoripyöriä.
Kimppakyytiä ja kaverikyytiä. Linja-autoja menossa Jäämeren rannalle. Polkupyöriä ja mönkijöitä.
Tanssilavoja. Hylättyjä aittoja. Jättimäisiä autotalleja.
Sadetta, tuulta ja silmiin pistävää aurinkoa – vielä puolelta öinkin.
Vaikka en ole mikään reipas autoilija, on pohjoisen kesässä oma fiiliksensä ajaa autolla. Varsinkin kun takana ovat kesän parhaat festarit. Sodankylän elokuvajuhlat.
Jäämerentie. Kitinen. Porttikoski. Alanampa. Napapiiri. Rovaniemi. Hirvas. Muurola. Tervola. Arpela. Tornio. Haaparanta. Kemi. Maksniemi. Simo. Kuivaniemi. Merihelmi. Ii. Lemmenkuja. Kello. Haukipudas. Pateniemi. Rajakylä. Kuusamontie. Oulu.
Kaikkia paikannimiä ei ehdi edes painamaan mieleen. Eikä poukkoilevia keskusteluja.
”Hei, katso, tuon koulun saisi ostaa omakseen nyt 5 000 eurolla.”
Jutut jatkuvat siitä, mihin ne ovat jääneet leffateatterissa. Laiturin nokassa. Tai edellisellä kyydillä. Välillä on hiljaista; kun maisema vetää sanattomaksi tai kun väsyttää.
Puhumme elokuvista. Muodista. Somesta. Tai täysin uudesta asiasta, joka tulee mieleen.
– Hei, katso, tuon koulun saisi ostaa omakseen nyt 5 000 eurolla.
Pieniä, herttaisia kyliä on kaikkialla. Niiden ympärillä loistaa upea suomalainen luonto. Tilaa on täysin toisella tavalla kuin etelässä.
Maisemat ovat äärettömiä. Niiden yli on vaikea nähdä mitään päättyvää ja siksi ne toimivat täydellisinä inspiraation lähteinä.
Mieleen tulee kaikenlaisia ajatuksia. Koko ajan. Unelmia uusista roadtripeistä.
Ja matka jatkuu.
–
Lue lisää:
