Ylväs buddhalainen temppeli, Brahma Vihara Arama, sijaitsee korkealla paikalla Banjar-vuoren rinteillä Pohjois-Balilla. Se on Balin suurin buddhalainen luostari, jossa on muun muassa useita meditointihuoneita, kirjastoja sekä kauniita puutarhoja.
Hindutemppelien valloittamalla saarella Brahma Vihara Arama on poikkeus, jonne päätin yksi iltapäivä mennä leikkimään turistia.
Temppeli on noin kymmenen kilometriä Lovinan keskustasta. Otin sinne mopotaksin, jonka kuljettaja kysyi perillä, että tarvitsenko kyytiä takaisin. Ajattelin, että vietän temppelillä ainakin muutaman tunnin, auringonlaskuun saakka, joten kieltäydyin odotuksesta. Ja sain päälle kuulla ihmeellistä mutinaa.
Kyllähän minä löytäisin kyytini takaisin. Ainahan se on onnistunut Balilla, jossa vähintään joka toinen talous tarjoaa kyytejä, ajattelin.
Kiertelin rauhassa temppelialueella. Sinä päivänä siellä näkyi lisäkseni vain kaksi muuta turistia ja muutama paikallinen. Meditaatiohuoneissa oli luostarin munkkeja. Buddha-patsaiden juurelta näkyi meri ja koko Lovinan kylä. Kaikki oli uskomattoman kaunista ja seesteistä – siihen saakka kun oli kotiinlähdön aika.
Laskeuduin alas temppelivuorelta ensimmäisen kylän pintaan. Kaupat oli laitettu kiinni eikä yhtäkään kulkuneuvoa näkynyt lähellä. Kävelin vartin ja näin ensimmäisen hindutemppelin, jossa oli elämää. Koko katu oli täynnä mopoja. Odotin hetken, mutta kaikki olivat temppelin sisällä juhlimassa eikä kukaan tullut sieltä ulos.
Kävelin eteenpäin. Tapasin muutamia ihmisiä, mutta he eivät puhuneet englantia. Enkä löytänyt yhtään auki olevaa ravintolaa, jotta olisin voinut käyttää wifiä ja tilata vaikka Überin. Alkoi sataa ja ukkostaa. Lompsin kosteassa illassa kuin videopelissä sade-esteitä väistellen ja ihmettelin, että jo on kumma, että päivällä niin elävät kadut olivat kuin autioita kuuden jälkeen illalla.
Ehdin kävellä viisi kilometriä, kun tulin isolle tielle. Tai se viisi kilometriä oli Googlen tarjoama luku myöhemmin, mutta sen tien mutkaisuus oli sitä luokkaa, että askeleita tuli vähintään tuplasti. Isossa risteyksessä kauppiaat kertoivat, että temppeliltä on vaikea saada kyytiä paristakin syystä:
- Monet eivät mielellään lähde rauhallisesta kylästä Lovinan vilkkauteen (huomio! Suur-Lovinassa asuu arviolta 10 000 henkilöä, mutta Lovinan kylässä noin 2 000)
- Sinä iltana juhlittiin jotain tärkeää seremoniaa, johon kaikki kuuliaiset hindut osallistuvat. Perhe ja uskonto menevät kaiken ohi.
Olin sateessa uitettu ja hikinen, sekä kiitin tiedosta. Onneksi sain yhdeltä kauppiaalta kyydin majapaikkaani. Ja samalla tein itselleni uuden matkustussäännön, jonka opin ihan omien kantapäideni kautta: aina uuteen paikkaan lähtiessä kannattaa tarkistaa paluumatkan mahdollisuus – varsinkin jos menee iltaseikkailuille.
