En usko lakkoihin. Kun itseltään kieltää jotain, se on taatusti mielessä koko ajan.
Olen kokeillut tipatonta tammikuuta, sokeritonta vuotta, gluteenitonta kesää. Jotkut niistä ovat toimineet paremmin kuin toiset.
Joillekin ihmisille totaalikieltäytyminen on helpompaa kuin toisille. Joidenkin pitää myös noudattaa tiettyä ruokavaliota muun muassa allergioiden ja sairauksien vuoksi.
Ja onhan se terveellistä välillä tarkkailla ruokavaliotaan ja katsoa, voisiko johonkin asiaan tehdä muutoksen. Minulla se oli tänä kesänä kevytkolan kulutus.
Yleensä nautin kolasta eniten tropiikissa. Siellä se on täydellinen janojuoma ja energian antaja keskipäivällä. Joskus otan mielelläni myös sokerikolan, jos kevytkolaa ei ole tarjolla. Postauksen kuvat ovat Laosista, jossa kiipesin korkealle vuorelle kuumana päivänä. Sen jälkeen kolatölkki maistui niin hyvältä.
Suomessa juon yleensä niin paljon teetä, että en tarvitse lisäkofeiinia – kuin poikkeustapauksissa. Sellaisia on tänä keväänä ja kesänä ollut paljon. Päiväni eivät käynnistyneet, ellen saanut puolen litran Pepsi-maxiani, mieluiten kirsikanmakuisena. Usein ostin 1,5 litran pulloja, koska ne ovat halvempia täällä Suomessa.
Koska minun pitää myös säästää vuorotteluvapaata varten, ajattelin säästäväni myös, jos jätän kolat kauppaan.
Tällaisia huomioita olen tehnyt kahden kuukauden kolattomassa kesässäni:
- Ensimmäisen kolattoman viikon aamuvuorot olivat suorastaan kauheita. Menin aamulla ostamaan eväitä ja melkein automaattisesti suunnistin virvoitusjuomahyllylle. Tuntui, ettei mikään määrä vihreää teetä piristä. Iltapäivällä viimeistään tuli päänsärkyä. Vieroitusoireista.
- Viikonloppua edeltävällä kauppareissulla huomasin, että Pepsi-maxin ostamiseen liittyy usein myös suklaapatukka tai jäätelöpuikko. Koska en ostanut kolaa, en ostanut myös enää niin epäterveellisiä välipaloja. Aloin syödä enemmän hedelmiä ja marjoja. Vaikka makeutusaineet ovat pieni paha, uskon, että ne toimivat tavallisen sokerin tavoin eli erittäin koukuttavasti.
- Kun ostin kuukauden lakkoilun jälkeen puolen litran pullon Pepsi-maxia, maistui se älyttömän makealta. Kirsikanmaku oli keinotekoisen laimeaa. Mietin, miksi olinkaan koukuttunut tällaiseen juomaan; vihreä tee maistuu paljon herkullisemmalta ja on niin paljon terveellisempää. Vaikka olin lakossa, olin antanut itselleni luvan silloin tällöin ”herkutella” kevytkolalla. Ihan ensimmäisinä viikkoina en sitä sallinut itselleni, mutta kuukausi lakon jälkeen oli mainio paikka testata. Eikä muuten ollut enää vaikeaa olla ilman, kunnes…
- Kahden kuukauden lakkoilun jälkeen join väsymykseen puoli litraa kokista. Se upposi hyvin ja sain mainion energiapiikin, jota tarvitsinkin. Silti, olin tavallaan onnellinen, että sen maku ei enää ollut kovin miellyttävä – jos se koskaan oli sitä ollutkaan. Olin tottunut juomaan kokista, enkä ollut liiemmin sen makua ajatellut. Olin ajatellut sitä makeana energiajuomana, joka tuo nopean piristyksen. Mutta se on myös tuonut levottomat unet.
- Nyt olen nukkunut jotenkin levollisemmin aikoihin.
- Pieni pullo kokista maksaa Suomessa ainakin kaksi euroa, joissakin paikoissa jopa 2,50 euroa. 1,5 litran pullot voivat olla tarjouksessa, jolloin niitä saa kaksi kolmella eurolla. Suomessa ei siis suosita pieniä pakkauksia, vaan täällä niistä maksetaan enemmän. Kaksi euroa päivässä, 60 euroa kuukaudessa, 120 euroa kahdessa kuukaudessa. Se on iso säästö, varsinkin vuorotteluvapaalaiselle tai kenelle tahansa.
