Jänniä ennustuksia, kauniisti puettuja lapsia ja rakkauden puu – päiväretki Munakataan

Takana on viisi viikkoa Japania ja kymmeniä temppeleitä sekä pyhäkköjä. Niihin en varmaan koskaan kyllästy.

Vielä ei ainakaan ole sellainen olo, että kyllästyisin.

Mitä enemmän opin paikallisesta kulttuurista, sitä enemmän rakastan sitä. Sitä enemmän tarkkailen pieniäkin yksityiskohtia ja haluan tietää lisää.

Toisinaan nautin vain kaiken kauneudesta. Rauhallisuudesta ja turvallisuuden tunteesta, joita japanilaiset pyhät paikat tarjoavat.

 

 

Olin viikonloppuna lounaalla uusien ystävien kanssa. Sohvasurffariyhteisöstä.

Jo muutaman päivän päästä toinen heistä kyseli, olenko kiinnostunut päiväretkestä yhteen Japanin vanhimmista pyhäköistä.

Kyllä, tietenkin! Road trip kiinnostaa aina uusien ystävien kanssa.

Vaikka japanilaiset eivät välttämättä puhu paljon uskonnosta, he nauttivat temppeli- ja pyhäkkövierailuista. Jotkut keräävät leimoja eräänlaiseen passiin.

Pyhiä paikkoja näytetään etenkin innokkaasti turisteille ja ne ovat erittäin mielenkiintoisia monella tapaa, kuten uskonnot itsessään Japanissa.

Japanissa shintolaisuus elää buddhalaisuuden rinnalla. Japanilaisessa elämässä näkyvät voimakkaasti myös filosofiset aatteet, muun muassa zeniläisyys ja taolaisuus. Arjessa ja juhlissa vuorottelevat eri uskonnot.

Shintolaisella pyhäkkövierailulla mieleen jäävät helposti puhtauden ja kunnioituksen tasot. Jokaisella portilla kohti pyhäkköä kumarretaan.

Keskellä pyhäkkötietä ei saisi kulkea, koska se on varattu jumalille. Ennen pyhäkköalueelle saapumista pestään kädet ja huuhdellaan suu.

Paluumatkalla käännytään jokaisen portin kohdalla ja kumarretaan kohti pyhäkköä.

¨

Kolikoita ja kauniisti puettuja lapsia

Pyhillä paikoilla on jokaisilla omat jumalansa ja tarinansa. Yksi pyhäkkö suojelee opiskelijoita, toinen matkustajia ja kolmannesta voi saada apua työelämään.

Pyhäkössä on tapana antaa pieni rahalahjoitus alttarilla. Sen jälkeen kumarretaan, taputetaan käsiä kaksi kertaa yhteen ja kumarretaan taas. Mielessä voi olla henkilökohtainen toive, jonka haluaa toteutuvan. Tai rukous, jonka haluaa esittää vaikkapa läheisiään ajatellen.

Muitakin hyvään onneen liittyviä traditioita on mahdollisuus nähdä pyhäköissä. Munakatan pyhäkössä on vanha tammi, jonka edessä kannattaa kuulemma rukoilla ihmissuhteiden puolesta. Riisinoljesta valmistetut koristeet heiluvat puun edessä pahojen henkien loitolla pitämiseksi.

Alueella on paljon muutakin nähtävää, sillä se sisältää oikeastaan kolme pyhäkköä ja ne ovat Unesco-listalla.

Munakatan pyhäkkö on yksi Japanin vanhimmista pyhäköistä ja sen ympärillä on todella kauniita metsäpolkuja. Portaita ja nousuja on paljon, sillä pyhäkköjä on pystytetty aiemmin paljon vuorten rinteille.

Välillä voi herkutella vaikkapa paikallisella mochilla eli riisikakulla, joita myydään alueella. Myös paikalliset hedelmä- ja kukkakauppiaat olivat pystyttäneet monia kojuja sinne.

Fukuokasta Munakataan pääsee bussillakin ja matka kestää noin tunnin.

 

Päivän toisessa pyhäkössä, Miyajidakessa, oli myös paljon portaita. Mutta näköala merelle palkitsee askelluksen.

Siellä puolestaan näin paljon kauniisti puettuja lapsia. Heillä oli päällään tuhansien eurojen arvoiset kimonot ja tytöillä kauniit hiuskoristeet.

Vanhojen perinteiden mukaisesti 3-, 5- ja 7-vuotiaat lapset tuodaan syksyllä temppeliin ja vanhemmat rukoilevat siellä heidän puolestaan. Rituaali koskee seitsemän- ja kolmivuotiaita tyttöjä sekä kolme- ja viisivuotiaita poikia.

7-5-3-päivää (shichi-go-san) juhlitaan yleensä 15. marraskuuta, koska 15 on näiden lukujen summa.

Monet tulevat juhlimaan aiemmin tai seuraavana viikonloppuna. Lukuihin liittyy vahvasti parittomien numeroiden symboliikka, sillä niitä on pidetty pitkään onnen numeroina Japanissa ja muualla Aasiassa.

Myöhemmin tallustelimme Miyajidaken rannoilla, joissa syksyiset surffarit viilettivät laineilla ja päiväkävelijät nauttivat auringon sekä kirkkaana loistavan veden säihkyvästä yhdistelmästä.

 

 

Yksi näkyvä käytäntö japanilaisissa pyhäköissä on eräänlaisen ennustuksen ostaminen. Omikuji maksaa yleensä sata jeniä (noin 0,80 euroa) ja se tarkoittaa paperilappua, jossa ennustus lukee.

Joissakin paikoissa ennustuksen saa englanniksi.

Jos ennustus on hyvä, japanilainen ottaa paperin mukaansa kotiin. Jos se on huono, voi sen jättää pyhäkköön.

Omassa paperisessa ennustuksessani ohjeistettiin muun muassa, että kannattaa tehdä asioita, joista pitää. Niissä asioissa kehittyminen on nopeaa ja mahdollisuus edetä jopa asiantuntijaksi.

Voisikohan tämä ennustus koskea Japania ja teekulttuuria? Tai vaikkapa bloggaamista? 🙂 Näitä asioitahan teen todella mielelläni.

 

 

Kommentoi postausta alla

%d bloggaajaa tykkää tästä: