Kun olin alle kouluikäinen, kummienoni asui Tukholmassa ja työskenteli siellä opettajana. Aina kun kävimme siellä vierailulla, puhetyylini muuttui hieman. Edesmennyt enoni ei esimerkiksi tykännyt siitä, kun sanoin ”täh?”. – Ei se ole ”täh”, vaan täytyy sanoa ”mitä”. Myös ylimääräinen ”öö”-ilmaisu oli täysin nounou enoni kanssa keskustellessa, vaikka muuten päästelen öötä useinkin suustani. No, vaikka puhetapani […]