Puhtaat valkoiset lakanat ja täysin pimeä huone. Ah, semmoisessa ympäristössä on autuasta nukahtaa – varsinkin pitkän päivän jälkeen.
Hotellihuoneen ominaisuuksien ei tarvitse olla sen kummoisempia. Ei ainakaan minulle.
Toki kiva näköala, kylpyamme, jämäkkä sänky ja korkeat tyynyt sekä muut fasiliteetit ovat aina plussaa. Jotkut kaipaavat poreammetta ja saunaa.
Mutta vaikkapa työmatkalla – ja yleensäkin – minulle riittää, että huoneessa on kunnon pimennysverhot ja miellyttävät petivaatteet.
Olin toukokuun loppupuolella kaksi päivää Seinäjoella seminaarissa ja yövyin siellä hotelli Almassa. Tuossa radanvarren persoonallisessa hotellissa, jossa en ole koskaan aikaisemmin käynyt. Ja nyt pohdin, miksi en ole sitä tehnyt? Aiemmin olen kyllä vieraillut Seinäjoella niin hupi- kuin työasioissa sekä yöpynyt muissa hotelleissa.
Vaikka hotellissa mielestäni tärkeintä on erinomaiset nukkumispuitteet, on myös erittäin kiva huomata, että siellä on panostettu palveluun sekä persoonallisiin kokemuksiin.
Upeat näköalat
Almasta ja sen tarinoista tulee mieleen oululainen De Gamlas Hem -hotelli. Molemmissa luotetaan rakennuksen historiaan ja tarinoihin, joita käytetään vahvasti hyväksi myös markkinoinnissa.
Seinäjoen Alma koostuu itse asiassa kolmesta rakennuksesta: rautatieläisten talosta, vanhasta höyryvetureiden vesitornista ja niin sanotusta uudesta tornista. Yhteensä niissä on lähes 80 hotellihuonetta.
Uusi torni valmistui vuonna 2020 ja siitä löytyy 50 hotellihuonetta sekä kaksi sviittiä. Seitsemännen kerroksen Seinäjoki- ja Kristiinankaupunki-sviiteistä on upeat näköalat läpi kaupungin – tuon avaruuden pääkaupungiksikin tituleeratun Seinäjoen. Olisipa kiva viettää niissä vaikkapa Provinssi-etkoja tai hemmotteluviikonloppua, kaupunkia katsellen kylpyjen yhteydessä.
Oma huoneeni oli vaatimattomampi kahden hengen huone uuden osan toisessa kerroksessa. Mutta kuten jo mainitsin, uni tuli siellä hyvin pitkien työpäivien jälkeen. Vaikka vieressä oli vilkas rautatie, en enää nukahdettuani kuullut kuulutusten tai kiskojen ääniä. Yhden hengen huoneen varanneena oli luksusta myös nukkua kahdelle varatussa huoneessa.
Tunnelmallinen aamiaissali
Heikki, Risto, Ukko-Pekka… Vanhan osan huoneet on nimetty hauskasti höyryvetureiden mukaan. Ne on sisustettu jugend-tyyliin, kun taas vesitornin huoneissa on rouheampaa ja modernimpaa sisustusta.
Aamiaissali vanhan osan päädyssä lyö vierailijan ällikältä. Iso, valoisa sali on kuin olisi astunut ihan toiseen maailmaan – ja se aamupala. Hotelli Almassa on kyllä valinnanvaraa aamiaisella. Siellä on panostettu lähiruokaan – ja mikä parasta: kahtena aamuna tarjolla on macaronseja, lempiherkkujani.
Vihreää teetäkin on monta erilaista laatua, niin haudutettuna kuin pusseina. Sitä oli ilo nauttia valkoisten pöytäliinojen ja niille aseteltujen kukkien ääressä. Samassa salissa voi nauttia myös lounasta tai illallista tai järjestää jopa yksityisjuhlia.
Vaikka kyseessä oli puhtaasti työmatka, hotelli Alman majoitus teki siitä muiden kivojen juttujen lisäksi hieman ylellisemmän reissufiiliksen. Sanotaanko vaikka vähän sellaisen workcation-olon.
Samalla työmatkalla pääsin tutustumaan muun muassa taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navettaan sekä Törnävän Piirin alueella toimivaan teatteri-, taide- ja tapahtumatila Hysteriaan.
Huomasin, että Seinäjoelta löytyy paljon muutakin kiinnostavaa. Seuraavalla kerralla haluan tutustua siellä Alvar Aallon kädenjälkeen ja toivottavasti pääsen joskus vielä esittelemään varsinkin niitä kohteita japanilaisille ystävillenikin.
PS: Vinkkinä heille, jotka saapuvat junalla Seinäjoelle. Jos juna tulee raiteelle 2 tai 3, ei kannata mennä kohti asemarakennusta. Lähellä hotelli Almaa on ainakin tällä hetkellä radan ylityspaikka, josta pääsee kätevästi hotellille.
