Himmeli.
Se on ihana taideteos, jonka jokainen voi tehdä. Materiaalin saa luonnosta tai vaikkapa sanomalehdistä rullaamalla.
Homma vaatii keskittymistä ja tarkkaavaisuutta, ja puuha on kuin meditaatiota.
Siksi himmelin valmistaminen muistuttaa pitkälti origamin tekemistä.
Tai ainakin sellainen fiilis minulla tulee. Himmelistä muistan aina vuorotteluvapaani, jossa päädyin tekemään karjalanpiirakoita ja himmeleitä japanilaisten ystävieni kanssa.
Vuosi sitten himmeli-innostukseni olisi kuulostanut vitsiltä.
Mutta tänä syksynä on tullut taas tunne, että haluan tehdä käsilläni paljon kaikenlaista. Sushia, keramiikkaa, himmeleitäkin.
Ei, ei minulla ole ylimääräistä aikaa. En ole tylsistynyt koskaan elämässäni, en nyt koronan aikanakaan.
Haluaisin katsella myös elokuvia ja tv-sarjoja, opiskella enemmän japanin kieltä, lukea… Mutta olen yrittänyt priorisoida aikaani luovalle tekemiselle ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin aikuisiällä Suomessa.
Se tunne on niin upea, kun voi keskittyä johonkin luovaan puuhaan, joka tuottaa mielihyvää ja lopputuloksena on jotain kaunista.
Yhtenä pyhänä löysin vielä matkalaukkuni pohjalta tuliaisaarteita eli japanilaisia askartelumateriaaleja. Ostin keväällä sadan jenin kaupoista kaikenlaista pientä noin 0,80 euron kappalehintaan.
Yhdestä paperipillipussista ja helmilaatikoista sain tehtyä himmelin. Menihän siihen useampi tunti, mutta se rauhaisa näpertely teki todella hyvää.
Ai jai. Muistan hyvin, kun opetin himmelin tekemistä Fukuokassa ja ystäväni ihmetteli suurpiirteistä tapaani leikata pillejä palasiksi. Nehän pitää mitata viivoittimella, hän sanoi.
Tuo japanilainen tarkkuus on hyväksi origamien tekemisessä, mutta myös himmeleissä. Tällä kertaa otin viivaimen ja merkkasin pituudet. Leikkasin pillit tarkasti ja mahdollisimman suoraan.
Mietin, että miksi himmeleiden tekemistä ei opeteta suomalaisissa koulussa?
Himmeli ja origami: näissä on jotain yhteistä
Kun japanilaiset oppivat tekemään ensimmäiset origaminsa jo alle kouluikäisinä, he oppivat samalla keskittymis- ja hahmottamiskykyä sekä kärsivällisyyttä.
Himmelin tekemisessä vaaditaan samoja taitoja. Ne myös kehittyvät, mitä enemmän himmeleitä tekee. Kyllähän nyt jokaisen suomalaisen pitäisi osata tehdä himmelin peruskuvio.
Minä olen vasta tehnyt muutaman himmelin aikuisiällä. En ole mikään kotini superkoristaja, mutta himmelissä on jotain hauskaa graafisuutta. Oli ihana nähdä Japanissa, kuinka siellä himmeleiden suosio on kasvussa ja joissakin paikoissa on nähtävillä himmelibuumiakin.
Jos siihen käyttää luonnonmateriaalia, se näyttää vieläkin kauniimmalta. Netistä löytyy runsaasti erilaisia himmelinteko-ohjeita.
Aiemmin himmeli liitettiin jouluun, joissakin tapauksissa se toimi myös hyvän sadon onnenkoristeena.
Enää himmeli ei ole mikään joulukoriste. Toki se sopii hyvin juuri tähän aikaan, kun kaupoissakin on esillä jo ensimmäiset joulukoristeet ja glögit. Ja sen tekeminen sopii pimeisiin iltoihin.
Samalla voi virittäytyä jo jouluun, ken tahtoo. Tämä syksy (ainakin minun elämässäni) huutaa lempeää tunnelmaa ja luovuutta.
Seuraavaksi tässä kotityöpajassa kokeillaan sitten taas origameja. En malttaisi odottaa seuraavaan vapaapäivään!
