Haluatko opiskella kirjoittamista ja etänä? Konkarin vinkkejä sekä fiiliksiä

 

Syksy 2018. Minulla on mielessä yhä vahvasti mennyt lukuvuoteni, elämäni sapatti 2017–2018, mutta moni varmaan miettii jo vuotta 2019. Pitäisikö hakea opiskelemaan? Olisiko mahdollisuutta aikuiskoulutustukeen? Miltä tuntuisi etäopiskella? Entäpä ne kirjoittamisen perusopinnot?

Kyllä. Kyllä. Kyllä. Jos uuden opiskelu on yhtään mielessä, kannustan ainakin pohtimaan irtiottoa. Yhtenä vaihtoehtona markkinoin vahvasti kirjoittamisen perusopintoja, jotka tein viime lukuvuonna maailmalla.

Minulta on paljon kysytty näistä opinnoista. Muun muassa täällä blogissa, lehtihaastatteluissa ja privaatisti. Olen myös innostanut muutamia ystäviäni hakemaan niihin ja he ovat opintopaikkansa saaneet. Toivottavasti voin motivoida sinuakin hakemaan näihin huippuopintoihin!

Siksi koostin lyhyesti vastaukset yleisimpiin kysymyksiin, joita olen kuullut viime aikoina kirjoittamisen perusopinnoista.

1. Milloin on hakuaika?

Jyväskylän yliopiston avoimen kirjoittamisen perusopintoihin (30 op) voi hakea kaksi kertaa vuodessa.

Syksyn 2018 haku alkaa 8. lokakuuta ja päättyy 23. lokakuuta. Minä hain keväällä 2017 niin, että toukokuussa sain tiedon tulevasta opiskelupaikastani.

2. Miten haetaan?

Jyväskylän opintoihin tehdään hakutehtäviä, joita oli kaksi erilaista keväällä 2017. Siinä tarkkaillaan hakemuksen sisältöä ja tyyliä. Lisäksi pisteitä voi saada suoritetuista kirjallisuuden opinnoista. Joskus sisään otetaan 60 uutta opiskelijaa, mutta vähintään opiskelijoita on otettu sisään 30. Hakijoita on aina useita satoja. Minä tein hakutehtäväni perusvarmasti: toisessa tehtävässä villiinnyin kokeilemaan vapaampaa kirjoitustyyliä, toisen tein analyyttisen tarkasti. Silloin maksimipistemäärä oli kuusi. Sain muistaakseni viisi.

Myönnetty opinto-oikeus kestää kolme lukukautta ja opinnot maksavat 300 euroa.

Jos opintopaikka ei aukene, joihinkin kesäyliopistoihin voi hakea lähes samoihin opintoihin kerran vuodessa ilman pääsykoetta. Esimerkiksi Hämeen kesäyliopiston lähiopetukseen on ainakin tähän asti päässyt ilmoittamalla ja maksamalla.

Aineopintoihin voi hakea Jyväskylässä, kun on tehnyt perusopinnot vähintään arvosanalla hyvä (3).

3. Kenelle?

Kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kirjoittamisesta. Luovasti ja tieteellisesti.

Tutustuin verkkokurssilla ja sitä ennenkin ihmisiin, jotka ovat muun muassa kasvatus-, media-, kustannus- ja taidealalla. He ovat opettajia, päälliköitä, näyttelijöitä… He haluavat toimittajiksi, kirjailijoiksi, tutkijoiksi, leffantekijöiksi ja vaikka miksi. Osa oli syventämässä ammattitaitoaan. Osa oli kokeneita konkareita, osa ei ollut kirjoittanut koskaan mitään sitten lukion.

Olen kirjoittanut monta postausta aikuiskoulutustuesta. Kattava paketti siitä löytyy täältä.

4. Miten opiskellaan?

Minä opiskelin kaikki kurssit etänä, mutta Jyväskylässä voi suorittaa kaikki kurssit myös paikan päällä. Tai osan kursseista etänä verkossa ja osan lähiopetuksessa. Osallistuin yhteen verkkokurssiin ja yhteen tenttiin sekä tein viisi kurssia itsenäisesti. Neljäkin kurssia olisi riittänyt, joten maksoin erikseen yhdestä 5 opintopisteen kurssista, jonka halusin tehdä.

Tenttipäiviä oli tarjolla kolme. Halusin tehdä jo marraskuun alussa ensimmäisenä mahdollisena päivänä etätenttini, joten ilmoittauduin siihen. Se onnistui verkossa erittäin hyvin muutamaa pientä häiriötekijää lukuunottamatta.

Verkkokurssissa tehtiin joka viikko tehtäviä sekä annettiin palautetta muille. Se kesti melkein kaksi kuukautta. Etäopiskelu sopi minulle hyvin ja kaikki yhteydet toimivat melkein mainiosti maailmalta.

Olen jutellut opinnoista sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat tehneet niitä lähiopetuksena. Heidän mukaansa lähiopetuksessa tehdään muun muassa paljon kivoja työpajamaisia tehtäviä ja opettajilta saa jatkuvaa palautetta. Ei kuulosta hullummalta sekään, mutta mielestäni sain loistavaa palautetta opettajilta etäopinnoissanikin. Joskus saimme välipalautetta, mutta yleensä loppupalaute oli semmoiset kolme–neljä sivua. Muutama palaute tuli myös nauhoitteena.

​​​​

5. Mitä opiskellaan?

Yhteensä perusopinnoissa voi suorittaa 30 opintopistettä. (Minä suoritin 35.)

Yksi opintopiste tarkoittaa noin 27 tuntia työtä. 30 op = 810 tuntia. Kun sen jakaa vaikkapa kymmenelle kuukaudelle, saan 81 tuntia / kuukausi. Se on mielettömän vähän, varsinkin tällaiselle, joka on tottunut tekemään vähintään 40 tuntia töitä joka viikko ja joka sai opintovapaalla pelkästään opiskella.

Toisaalta, välillä pidin kuukausia, jolloin en opiskellut yhtään. Välillä saatoin kuherrella ja unohtaa deadlineni täysin.

Ja vaikka tein alkuun paljon tehtäviä, ne eivät tuntuneet juuri koskaan puuduttavilta. Ehkä yksi syy oli ajassa. Sitä minulla oli runsaasti, sillä olin ottanut opintovapaata kymmenen kuukautta eli maksimiajan. Jotkut tekevät näitä opintoja töiden ohella ja silloin aikataulupaineet saattavat tuoda ylimääräistä stressiä.

Täysin erilainen päivärytmi, maisemat ja oma vapaus tekivät näistä opinnoista todella makeat. Ne olivat perjantaikarkkini, joululahjani, uuden elämän alku. Ja mitä sitten opiskelinkaan?
Perusopintoihin sisältyvät opintojaksot:

Pakolliset opintojaksot (10 op) 

• Kirjoittamisen taiteelliset ja tieteelliset lähtökohdat (5 op) (kontaktiopetus, kirjalliset tehtävät ja verkkokurssi tai verkkokurssi)
• Kirjoittaja lukijana (5 op) (etätentti)

Kirjoittajan materiaalit ja tiedonhankinta (5 op)
Valitaan toinen:

• Luova omaelämäkerrallinen kirjoittaminen (5 op) (verkkokurssi tai kirjalliset tehtävät)
• Faktan ja fiktion vuoropuhelu kirjoittamisessa (5 op) (kontaktiopetus ja kirjalliset tehtävät tai kirjalliset tehtävät tai verkkokurssi)

Lajit (10 op)
Valitaan kaksi seuraavista:

• Proosa (5 op) (kontaktiopetus ja kirjalliset tehtävät tai verkkokurssi tai kirjalliset tehtävät)
• Tietokirjoittaminen (5 op) (kontaktiopetus ja kirjalliset tehtävät, tai kirjalliset tehtävät)
• Draama (5 op) (verkkokurssi tai kirjalliset tehtävät)
• Runous (5 op) (kontaktiopetus ja kirjalliset tehtävät, tai kirjalliset tehtävät)

Prosessi (5 op)
Valitaan toinen:

• Tekstikokoelma (5 op) (kirjalliset tehtävät)
• Kirjoittaminen luovana prosessina (5 op) (kontaktiopetus, kirjalliset tehtävät ja verkkokurssi tai kirjalliset tehtävät)

Lähde: Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto

6. Mitkä ovat tunnelmani opintojen jälkeen?

Tykkäsin jokaisesta kurssista, mitä en olisi uskonut välttämättä etukäteen, ja opin paljon. Kerron seuraavassa postauksessa enemmän ja yksityiskohtaisemmin kursseistani.

Uskon, että kaikkiaan tämä irtiotto vapautti ja rentoutti minua sekä ihmisenä että kirjoittajana. Sain uutta energiaa ja luovuutta etenkin työkirjoittamiseen. Luovasta kirjoittamisesta nautin kuin siitä perjantaikarkista. Olin niin fiiliksissä, kun pääsin kokeilemaan eri tekstilajeja.

Pääsin tutkiskelemaan rauhassa kaikenlaisia uusia väyliä sekä itseäni. Mitä haluan tehdä isona? Millaisten sisältöjen kanssa haluan olla tekemisissä? En ollut hetkeen pohtinut näitä kysymyksiä ja oli suuri ilo päästä nyt selvittämään tärkeitä juttuja. Kirjoittaminen oli myös terapiaa, jossa kävin läpi veljeni kuolemaa ja sen aiheuttamaa tuskaa.

Blogini kautta varsinkin huomasin matkallani, että nautin aitojen ihmisten kohtaamisista ja heidän tarinoidensa kertomisesta. En ehtinyt aina joka paikassa edes kaikkia ideoitani toteuttaa, kun lähdin jo seuraavaan paikkaan ja aiheet jäivät leijumaan ilmaan. Ehkä joku päivä pääsen palaamaan sinne ja tänne, ja voin tehdä lisää juttuja ihmisistä, joiden tarinat jäivät kertomatta.

Pääsin nopeasti sellaiseen hyvään, melkein jatkuvan flown virtaan, josta ammensin aiheita blogiini, opintoihini sekä muihin kirjoitusprojekteihini. Ideoin valmiiksi jo aiheita työpaikallekin täksi syksyksi.

Mutta olen huomannut, että tämä alkava kaamosaika, paluusokki ja koko arkiruljanssi ovat hieman nipistäneet kirjoitusintoani. Tietyissä työvuoroissa kiertelen välillä aamuisin levottomasti pitkin toimitaloa ja etsin sopivaa kirjoituspaikkaa. Vähintään kahden tunnin välein vaihdan paikkaani, jos olen sellaisessa vuorossa, että pystyn sen tekemään. Onneksi työyhteisössämme on jonkin verran erilaisia työskentelytiloja, ja pieni käppäily tekee vain hyvää. Ja onneksi työtehtäväni ovat niin erilaisia, että saan toteuttaa monia kirjoittajaminäni puolia niissä. Totuin selvästi viime vuonna siihen, että pystyn vaihtamaan maisemaa, ellei siellä ole hyvä flow tai se ei muuten miellytä.

Ja pakko kai se on myöntää, että kaipaan välillä ihan älyttömästi merinäkymää, kahviloiden hulinaa ja puistojen sekä puutarhojen raukeaa zen-tunnelmaa, joissa olen parhaimmillani kirjoittajana. Kenties ihmisenäkin.

 

Kaipaan älyttömästi merinäkymää, kahviloiden hulinaa ja puistojen zen-tunnelmaa, joissa olen parhaimmillani kirjoittajana. Ihmisenä.

 

Onko sinulla kysymyksiä kirjoittamisen perusopinnoista tai etäopinnoista?

Kysy alla olevassa kommentointikentässä tai laita sähköpostia.