Pikkukaupunkien – ja oikeastaan myös Helsingin – ongelma on se, että iltaisin on vaikea löytää avoinna olevaa kahvilaa. Pienissä kaupungeissa jopa auki olevaa ravintolaa.
Vaikka kesäillat ovat valoisia, moni paikka menee kiinni jo virka-aikaan. Viikonloppuja ja juhlapyhiä vasten jopa aiemmin.
Kun Oulussa kävelee keskikesän illassa ja kokeilee ruokapaikkojen ovia, moni pysyy kiinni. Useimmiten käyn Oulussa kahviloissa ja syön ateriani vanhempieni luona, mutta tällä kertaa halusin nauttia ateriani ulkona.
Juhannusaattoa edeltävänä torstaina moni paikka oli tosin jo kiinni kuudelta illalla.
Onneksi laajensin etsintöjä ydinkeskustan ulkopuolelle ja löysin De Gamlas Hemin. Tuon uuden boutique-hotellin Heinäpäästä, keskustan laitamilta.
He mainostivat illallistaan, jota tarjottiin kello 21 saakka. Ah, ruokaa!
Ja olipa kyllä sellainen salaatti, että en hetkeen unohda sitä. Valitsin Caesar De Gamlas Hem -kokonaisuuden Hailuodon Halstrarin kylmäsavulohella pääruoaksi.
Sitä ennen nautin heidän leivistään, joiden kanssa tuli voita. Niin mahtavan makuista voita, etten ollut koskaan sellaista maistanutkaan. Kun kysyin henkilökunnalta voista, he kertoivat sen sisältävän paahdettua voita. Ilmankos makuelämys oli herkullinen!
Mutta sitten tuo ceasarsalaatti. Se oli jo visuaaliselta ilmeeltään sellainen, että voisin kutsua tähän ruokapaikkaan kaikki japanilaiset ystäväni.
De Gamlas Hemin ruokasalissa on muutenkin jotain erittäin tunnelmallista ja kaunista. Uutta ja vanhaa. Tuttua ja jännää. Tämäkin on paikka, johon voi tulla treffeille tai kaveriporukan kanssa juhlimaan.
Kun olin ihaillut aikani salaattiani, maistoin sitä ja löysin lohiruusukkeiden alta uuden suosikkini: parmesaanivaahdon.
Olen aina liekeissä, kun pääsen maistamaan vaahtomaisia ja moussemaisia ruokia. Kevyt, ilmava rakenne ruoassa on ihana juttu. Parmesaanivaahto oli kyllä tuhtia, mutta se pysyi koossa mainiosti ja maistui aivan liian hyvältä lohen ja salaatin kanssa.
Olin vähän salaa haaveillut paikan rössypotusta, josta he ovat tehneet modernin version. En voinut sietääkään rössypottua koulussa, mutta kaikki uudet muodot kiinnostavat. Valitettavasti – tai ehkä onnekseni – sitä ei ollut nykyisellä listalla. Se saattaa kyllä tehdä paluun syksyllä, henkilökunta kertoi.
Otin tämän salaatin pääruokana ja se oli todella iso annos. Toki 18 euron salaatti saakin olla tuhti, mutta ehkäpä tästä olisi riittänyt sittenkin 13 euron alkupalasalaattikoko. Että jälkiruokakin mahtuu paremmin.
Majoneesiakin oli yllin kyllin annoksessa, kuten alhaalla olevasta kuvasta näkyy.
Kesäterassilla grillataan
Turkinpippuripannacotta mascarponejäätelöllä oli upea kruunaus tälle pre-juhannuksen illalliselleni. Jälkkärissä oli makua ja se oli omalla tavallaan myös söpö, kuten 17 huonetta sisältävä De Gamlas Hem -hotelli ja sen kaikki puitteet.
Tällä viikolla ravintola on avannut terassilleen myös grillin ja järjestää siellä grilli-iltoja. Äskettäin he ovat avanneet myös sinkkuhuoneen; minä sain esittelyn heidän sviitissään.
Hieman polttelee nyt päästä yöpymään joskus tuossa hotellissa, jossa on asiakkaille myös kello viiden tee. Täydellistä palvelua sekin, kuten vaikkapa sisustuksessa käytetyt oululaistuotteet. Muun muassa ihana paikallinen Yo zen -brändi näkyy tyynyissä ja lautasliinoissa. Jokin tuossa graafisessa Yo zenin designissa viehättää minua.
Tässä pienessä hotellissa olisi taatusti mielenkiintoisia tarinoita kerrottavaksi vaikka kuinka paljon. Se avattiin vuoden 2018 loppupuolella, mutta toimintaa talossa on ollut aiemminkin.
Ei kyllä ikinä voisi arvata, että talo on entinen vanhainkoti, ellei siitä kertovia kylttejä näkisi jo eteisessä. Talo on toiminut 1980-luvulle saakka yksityisenä vanhainkotina.
